3 Uutta lajia ja muuta mukavaa

Meitä kokoontui kuin aivan kuin vanhaan malliin 70-luvulla Vatulan harjulle Kurppakomppanian väkeä tällä kertaa Harjunmäen hiekkakuopalle. Auringonnousun aikaan kuuden jälkeen olimme pelipaikalla, Helge, Kari, Hanski, Antsu, uutena kasvona Naskalin Jari ja sitten meikäpoika. Koiruuden olin jättänyt kotiin, hän on "arvokas vanha rouva" joka haluaa nukkua pitkään.
Auringonnousu oli aivan upea vaaleanpunaisen nousevan auringon kanssa, tuli jotenkin mieleen Siikasaaren auringonnousut!

Risto keräsi heti alkajaisiksi kaikilta pois veikkauslistat päivän lajeista, olihan meillä kyseessä Harjunmäen kunkun löytäminen. Kunkuksi pääsee hän, joka arvaa eniten oikein 40 lajin listasta joka täytyi laatia etukäteen päivän haviksista. Palaan kisaan jutun lopussa.

Hienoista yllärilajeista ensin:
Kyhmyjoutsen; 1 muutti korkealla yksinään N Ei ensin uskottu että voiko olla kyseessä kyhmäri mutta kun sitä tarkemmin putkilla katseltiin niin kyllä se oli. Hieno uusi mäenpinna!

Kyhmäri (ei mäellä nähty)

Pulu eli kesykyyhky; tämän linnun kohdalla oli myös kaukoputki tarpeen, lintu matkasi myös yksinään korkealla kohti SE, Lintu oli hienon vaaleanruskea yksilö. Mäenpinna nro 2 oli tosiasia.
Lapinsirkku; Tästä linnusta on aikaisemmin ollut paljon puhetta, aluksi lintu lensi ylitsemme äännellen tyypillistä lapinsirkun hieman hemppomaista lentoääntä josta jo heti alettiin epäillä. Lintu pysähtyi onneksi lähipuun latvukseen josta kaukoputkilla jälleen saatiin varmennus asiaan. Harjunmäenpinna nro 3.

Lapinsirkku netistä

Hanhimuutto alkoi aivan yllättäin, kun etelänpuolelta alkoi löytymään hanhijonoja joista kertyi päivän mittaan aika hyvä määrä, 444 muuttavaa kohti NE, parvia oli 24. Kaksi tundrahanhea löytyi eräästä aivan päältämme lentäneestä porukasta. Puhuimme että kyllä niitä hanhia vielä jäi reippaasti tulematta, tässä oli vasta yhden alueen muutolle lähtenyttä ryhmää. Kun seuraavan kerran on taas yhtä hyvä myötätuuli niin silloin repeää taas uusi aalto. Joutsenilla oli myös jonkinlaista muuttoa, päivän saldoksi saimme 118 (25a) pohjoisen suuntiin matkaavaa Suomen kansallislintua.

Töyhtöhyyppiä ei kirjattu ylös, linnuilla oli jonkinlaista liikettä S-suuntiin. Sepelkyyhkyillä oli samoin jonkinlaista liikehdintää, kuitenkaan ei havaittu mitään kiihkeää muuttoa. Onnistuimme näkemään yhden uuttukyyhkyn joka lensi aivan ylitsemme kohden NE. Odottelimme peippolintujen liikettä mutta eivät ne halunneet lähteä vielä sankoin joukoin, arvioimme muuttavien määräksi alle 100 lintua. Peipot ovat myös niitä jotka lähtevät muutolle kunhan yöt lämpiävät ja mielellään tulee vielä myötätuulta. Rastaat kuuluvat myös niihin lintuihin jotka tulevat kunhan yöt lämpiävät, nyt näimme varmasti vain yhden punakylkirastaan sekä joitakin räkättiparvia. Kulorastaita ja mustarastaita oli myös joitakin muuttavia.

Taivaanvuohi pääsi hieman yllättämään (vaikka pari kaveria olikin veikannut lintua). Yksi mäkättäjä lensi ylitsemme (onneksi), tulkitsimme tämän linnun kierteleväksi. Hienoa että kahlaajarintamalle myös saatiin saapujia. Myös yksi hyvin odotettu laji oli kangaskiuru joka lensi ylitsemme hienosti kujerrellen omaa tuttua ääntään. Siirrytään sitten petopuolelle.

Haukkoja rupesi nousemaan taivaalle ilman lämmettessä, hihat (hiirihaukat) olivat päivän runsain petolaji. Niitä löytyi kaikkiaan 9 yksilöä, kolmella taholla soidintavia lintuja oli 6 ja kolme muuttavaksi tulkittavaa. Yksi kanahaukka löytyi selkeästi muuttavana, sitä lintua seurattiin kilometrikaupalla kohti NE. Samoin yksi kiertelvä varpushaukka löytyi, hieman kyllä päiviteltiin että missä ovat muuttavat varpparit? Tulimme siihen lopputulokseen että kun ei ole pikkulintujen muuttoa vielä alkanut toden teolla niin eivät myös niitä ravintonaan käyttävät saalistajatkaan ole lähteneet liikkeelle.

Harmaapäätikka  (kuva Partanen Harri Parikkalasta) 

Harmaapäätikka kuului ensin huutavan laskevaa ääntään ja lopuksi lintu tuli vielä näytillekin harjun päälle. Hyvä että reviirille on vielä omistaja tallella. Pajusirkkuja nähtiin nyt 2 paikalliseksi luokiteltua lintua. Samoin pulmuset eivät vielä ole lähteneet vaan hienosti äänteleviä lapin lintuja nähtiin kaikkiaan 3 (1+2). Meille kaikille "uusi" tuttavuus lapinharakka monine erilaisine äänineen näyttäytyi myös aamupäivällä. Tämän linnun runsasta äänivarastoa ihmeteltiin jälleen kerran. Aamun pulisija eli teeri ei ehkä ole vielä aloittanut kunnolla soidintaan, niiden pulinaa kestää niin lyhyen aikaa vaikka niitä nähtiinkin aika hyvä parvi (27). Muisteltiin edellisen vuoden innokasta soidintaistelua joka jatkui aamulla hyvin pitkään. Kunhan lämpötila hieman paranee niin alkavat tosi kovat turnajaiset, eihän niitä päästä helposti näkemään mutta linnuilla on selkeästi erilainen "tatsi" omassa kevään kulussaan. Retken kokonaislajimäärä nousi oikein hyvään 45 lajin määrään.

Antero Alho kruunattiin Harjunmäen kunkuksi, hänellä oli eniten oikein, 36 pistettä (ässä tilhestä eli kaksi pistettä) Hopealle nousi Helge Hakala saaden 34 pojoa, (ässänä uuttkyyhky). Sukulais"poika" Hakalan Kari sai pronssia häviten vain yhden pisteen. Neljäs tila tuli kisan organisaattorille Ristolle 31 pisteen turvin, ässälajina hänellä tundrahanhi. Hanski ja Jari kävivät kovan taiston seuraavasta paikasta, voiton vei Hanski 29 pistettä ja Jari joutui tyytymään pisteen hävinneenä harakka ässänään jäännössijaan.

Alhon Antero vasemmalla