Lajilista alkoi kertyä pikkuhiljaa, peippo, västäräkki, käki, varis, laulurastas, räkättirastas, kirjosieppo. Lopulta alkoi myös lintuliikenne taivaalla, kalalokkeja lensi pari kappaletta. Kalatiiran ääni kuului järveltä samoin harakka rähisteli jossain lähimetsässä. Pihan pöntöissä pesii talitiaisia, onneksi edes se äänteli (toisin kuin sinitiainen). Naakka parvi (3 kpl) näkyi pellon päällä. Tiltaltti alkoi pudottamaan olutta vastapäisessä metsässä. Punavarpunen äänteli myös rantapensaissa ja viherpeippoja lensi äännellen.
Sitten aloin kuuntelemaan mikä kerttu tuolla laulaa, lintu toisteli samaa äänikuviota mutta hyvin kerttumaiseen sävyyn. lintu tuntui matkivan toisia lintuja. Olisiko se....... ? Kyllä se on, Kultarinta oli eksynyt myös meidän ja järven väliseen sekametsään ja rantapusikkoon. Kuuntelin ääntä vielä atrapista ja se vahvisti havainnon. Uusi tonttipinna oli kokenut päivänvalon, lintu oli 136. laji omasta pihasta havaittuna. Mitä tästäkin jälleen opimme, eivät ne linnut tule sisätiloihin vaan täytyy mennä ulos!
Kultarinnan kuva netistä otettuna |
Sitten täytyi jo nousta korkeammalle katsomaan että näkisi varmaan räystäspääskypaikkaan, nousin meidän "kukkuu-parvekkeelle" ja samalla saatoin katsella hieman taivaanrantaa tarkemmin. Huomasin räystäspääskyjen ohella haukan kaartelevan, nyt oli enää tunnistusta paitsi, kumpi se on varpushaukka vai tuulihaukka? Onneksi lintu alkoi lekuttelemaan eli tuulihaukka siellä saalisteli. Vielä sain plakkariin lehtokertun ja pensaskertun, näiden lintujen laulua täytyi kuunnella oikein hartaudella jotta ei sekottaisi niitä. Kuitenkin tässä on lyhyt kertomus päivän kisasta ja uuden tonttipinnan synnystä. Lavajärven lintutoimisto vaikenee tältä erää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti