Cygnus cygnus, laulujoutsen on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintu. Se on leimallisesti pohjoisen lintu, joka kylläkin on nykyään jo levinnyt etelä-Suomeenkin asti. ! 1940 luvulla joutsenia oli vain pari kymmentä paria ja Muonion eläinlääkäri, kirjailija Yrjö Kokko kirjoitti kirjat "Laulujoutsen-Ultima Thulen Lintu" ja "Ne tulevat takaisin" sai suomalaisten sydämet heltymään ja lajin kanta rupesi kiitettävästi nousemaan, Vuonna 2011 joutsenia arvioitiin pesivänä olevan 5000-7000 paria. Aika hieno nousu!!
Laulujoutsenet syövät pääasiassa kasvisravintoa, jota ne repivät pitkän kaulansa ja vahvan nokkansa avulla. Ne käyttävät ravinnokseen myös pieniä selkärangattomia.
Joutsenparit pariutuvat jo nuorena ja solmivat elinikäisen liiton. Jos toinen parista kuolee niin saattaa toinen pariutua uudelleen. Pesän pari rakentaa pienelle luodolle tai matalikolle. Sukukypsiksi laulujoutsenet tulevat n. 4-5-vuotiaina.
Laulujoutsenen pituus on 140-160 cm, sen siipien kärkiväli on 205-235 cm. Sukupuolet ovat samanvärisiä, mutta koiras on naarasta suurempi.
Laulujoutsenen laulu on kuin vaskipuhaltimen tai ison urkupillin ääni, syvä töötötys. Laulujoutsenen lentäessä ei kuulu samanlaista voimakasta viuhuvaa ääntä kuin kyhmyjoutsenella.
Nuori joutsen on harmahtava, se muuttuu valkoiseksi toisena elinsyksynään.
Kyhmyjoutsen |
Joutsenet muuttavat loka-maraskuussa Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön, Osa voi jäädä sulana pysyviin vesiin Suomeenkin. Kevätmuutto ajoittuu maalis-huhtikuuhun. Joutsenta pidetään yhtenä varhaisimmista kevätmuuttajista.
Vanhin Suomessa rengastettu laulujoutsen on ollut 16 v ja 8 kk, Euroopan vanhin oli 26 v ja 6 kuukautta vanha Tanskassa rengastettu joutsen.
Pikkujoutsen laulujoutsenten keskellä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti