Elämää ruokinnalla

Hömötintti evästä suussa

Sinitiainen

Aloitin tämän vuotisen ruokinnan pitämisen 13.10. Heti on ollut kova vilske, tiaisista tali (max 15), joitakin sini (5) yllättävän vähän!, hienosti hömöjä, parhaimmillaan 5 kaveria, yksinäinen kuusitintti käy aina silloin tällöin. Töyhtötinttiä en ole vielä tälle vuodelle saanut ruokinnalle vaikka olen sen kuullut moneen kertaan ruokinnan takaisessa metsikössä. Samoin pyrstötiaiset loistavat poissaolollaan, ainuttakaan pyrstötiaista en koskaan vielä saanut ruokinnan eväistä nauttimaan. Pikkuvarpuset ovat nyt vasta löytäneet ruokinnan antimet, olen nähnyt kerrallaan 5 yksilöä mutta lähipensaista on kuulunut sellainen tsirputus että siellä vaanii aika armada, en ole vaan vielä yhyttänyt isompaa määrää näitä varpusen korvaavia "pikkuserkkuja".

Tikoille olen hommannut läskinpalat puunkylkiin, vuorasin ne kuitenkin kanaverkolla jotta ei ahneet harakat veisi koko pottia vain itselleen. Samoilla apajilla käy närhet ja naakat, joskus olen nähnyt tiaisia hakemassa vähän vahvempaa evästä itselleen.
Tikoista on käpytikka melkein päivittäinen vieras mutta eipä ole vielä muita tikkoja näkynyt. Harmaapäätikka kävi joitakin vuosia sitten ja tänä vuona oli pihan haapapuussa pikkutikka kyläilemässä.

Viherpeippoja on tänä vuonna ollut vasta 5 todettua vaikka muualla pihan puissa niitä on käynyt isompia määriä. Järripeippoja näin tänään kolme värikästä lintua, kylläkin ruokinnan yläpuolella olevassa pihlajassa evästämässä marjoja. Harmi kun en saanut niistä kuvia, arkoja lintuja kun ovat. Peippoja ei ainakaan vielä ole ilmaantunut.
Rastaat ovat aika kiitettävästi plokanneet marjoja pihlajista. Tämän vuotinen marjasato on kuitenkin niin runsas että niistä riittää syömistä varmaan lähelle joulua! Räkättejä on ollut 10-20 parvi ahmimassa marjoja, seassa oli eräänä päivänä 5 punakylkirastasta. Mustarastaan ääntä kuulee aina joskus, hyvässä lykyssä vilahtamalla voi nähdä mustan "haamun" lentävän omaa suoraa lentoaan.

Orava ryöstöretkellä

Oravat ovat aika kiusallisia linturuokinnan vieraita, ne kun syövät auringonkukansiemeniä oikein urakalla eikä samaan aikaan ole muilla asiaa tulla ruokailemaan. Meidän Heta-koira on kyllä erikoistunut haukkumaan oravia ja koiruus haukkuukin puussa olevaa kävynpurijaa odottaen suu auki sitä putoavaksi suoraan suuhun. Tähän asti se ei vielä ole saanut yhtään saalikseen.

Punatulkkuja ei ole käynyt paljoakaan vierailulla ruokinnallani. Ehkä niillä on jonkinlainen vaellus tai sitten ne eivät ole vielä löytäneet tarjottaviani. Samoin on keltasirkkujen kanssa, pihassa pyörii parinkymmenen parvi mutta koska ei ole kauran siemeniä niin ne eivät tule suoraan ruokinnalle, taidan mennä ostamaan tutusta paikasta taas keltasirkuille apetta. Niistä siemenistä voivat kyllä nauttia muutkin siivekkäät.

Tässä oli lyhyt katsaus ruokinnan tämän hetken tapahtumiin, talven mittaan tulette saamaan sitten tarinoita muista tapahtumista.