Tulihan se viimeinkin

Taviokuurna koiras

Ollessani ruokinnalla lisäämässä evästä kuulin huilumaista ääntä, hyvin lyhyesti. Tuli jotenkin mieleen kangaskiuru mutta ajankohdan huomioon ottaen en uskonut siihen lintuun, Yritin kylläkin hakea taivaalta äänen aiheuttajaa mutta sitten kuului ääni taas, tällä kertaa lähempää ja lähipihlajasta löytyikin neljä marjojen popsijaa. Taviokuurnat olivat päätyneet meikäläisen pihapihlajaan syksyisellä vaelluksellaan. En ollut uskoa todeksi, vaikka ei ollut kiikareita joilla katsoa tarkemmin. Pakko uskoa, lintu oli tonttipinna nro 136 ja samalla tämän vuoden sadas ekopinna, kieltämättä hyvä movenber-lajikin!

Taviokuurna naaras

Taviokuurna on metsä-Lapin lintu, joka joskus vaeltaa etelä-rannikolle asti, kuten tänä vuonn
a hyvän pihlajanmarja-sadon siivittämänä. Lajin pesimäkannaksi on arvoitu (aika isolla haarukalla!) 5 000 - 20 000 paria. Laji on kuitenkin taantunut hyvin voimakkaasti.
Kuurnan ääni on kuuluva huiluääni "tilylii" josta on eri muunnoksia.Laulu on kangaskiurumainen säe, Taviokuurna on peippolinnuistamme suurin, rastaan kokoinen. Koiras on karmiininpunainen ja naaras oranssinkeltainen, linnulla on käpylinnuista eroava suora, vahva nokka. Molemmilla sukupuolilla on siivillä kaksi valkoista siipijuovaa.

Molemmista sukupuolista on netistä otettu kuva ja jutun tekstikin perustuu netin "luontoportin" lajikuvaukseen