Metso päivän parhaana!

Eläkeläisten oikeutena on mennä linturetkelle silloin kun itselle sopii, vähän säiden mukaan. Näin ajattelin kun ryhdyin keräämään "vanhoja partoja" kokoon 13.9. Harjunmäelle. Meitä eläkeläisiä kerääntyi kolme kappaletta, Helge, Antero ja meikäläinen yhdessä vanhan rouvan Hetan kanssa.
aamulla hieman hirvitti kun Helge kertoi meille tullessaan että Lavajärven päällä oli aikas sumu. Onneksi se sumu oli vain Lavajärvellä, hieman aamusumua oli myös Harjunmäellä mutta ei se haitannut mitään, päinvastoin oli hyvin aikaa juoda aamukahvit luonnon helmassa ja kuunnella äänten maailmaa.

Ajomatkalla pieni matka ennen mäkeä meidät yllätti ukkometso joka päivysti tien poskessa. Kuvan lintu ei ole sama lintu mutta aiheeseen sopiva kuva. Helgen kanssa rupateltiin että emme olleet aikaisemmin havainneet metsoa Harjunmäellä vaikka siitä oli jo montakin noteerausta eri henkilöiden tekemänä. Pidimme havaintoa niin hyvänä että se julistettiin päivän parhaaksi. Ei metsoa ihan joka päivä havaitse eikä edes joka toinenkaan päivä, sellaista herkkua metso on!

Metso kuvattu Parikkalasta (H Partanen)

Antsa oli ehtinyt mäelle jo puoli seiskaksi ja hänen muistiinpanoistaan sain alkumetrit tietooni ja sitten Antero luovutti kirjaamisen minun huolekseni. Onhan se nyt sama kuka sitä muistiinpanoja pitää, minulla oli kuulemma "oikeanlainen vihko" sitä varten. Saimme kasaan päivän aikana 39 lajia. Aika hyvin tulivat kaikki lajit, pahimpia puutteita olivat naakka, varis sekä lokkilinnut.  Rastaat olivat kaikki (paitsi sepelrastas!), kulorastaita arveltiin olleen 6-8 kpl muuttavia suuntaan SE, muita rastaita ei oikein katseltu sillä silmällä.  Pyrstötiaisia summattiin yksi parvi josta löytyi kaiken kaikkiaan 15 lintua. Mitään selkeää muuttosuuntaa niillä ei ollut, nämä kaverit etenivät pikkuhiljaa puita pitkin NW suuntaan. Punarintojen tiksuttelua kuului aina silloin tällöin.

Puukiipijänkin äänen kuulimme

Peippolintuja nähtiin arviolta 100 yksilöä. Mitään isompia parvia ei vielä ollut liikkeellä.amupäivän ensimmäisä havaintoja olikin järripeipon äänet ja pienet parvet. Peippolintuihin luetaan kaikki peipot, järripeipot ynnä muut samankaltaiset tipuset eli määrittämättä jääneet. Västäräkkien ääntä kuului tiheään mutta emme onnistuneet näkemään kuin kymmenkunta selkeästi muuttavaa lintua.

Varislinnuista korpin ja närhen  lisäksi näimme kolme mustavarista jotka selkeästi matkasivat kohti etelää. Hieno havainto tämäkin. Petolinnuista saimme merkinnät kirjaamme yhdestä naaraspukuisesta sinisuohaukasta, yhdestä paikallisesta tuulihaukasta, yhdestä muutavasta ampuhaukasta, yhdestä paikallisesta varpushaukasta ja kanahaukasta. Harjunmäelle tutut hiirihaukat lienevät jo lähteneet kohti talvehtimisalueitaan, hieman niitä kaipailtiin. Kivitaskuja näimme yhteensä kolme eri yksilöä, näistä kaksi nähtiin tulevan pohjoisen suunnasta ja sitten oli vielä yksi paikallinen. Haarapääskyn muuttoaika on nyt menossa ohi, näimme niitä vielä kaksi parvea (2+3).

Gavialintuja näimme tai oikeastaan kuulimme kaksi lajia, kaksi kaakkuria pyöri kenties pesimäjärviensä ympärillä ja sitten kuului yhden kuikan huutoa sen verran että ehdimme linnun tunnistaa. Hanhet jäivät yhden kanadanhanhen varaan, tämä kaveri muutti suuntaan S kolmen määrittämättömän sorsan kanssa. Vielä voisi mainita päivän ainoa "phyllari", tiltaltti joka yritti viritellä lauluaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Sen verran hyvin se kuitenkin tiputteli että saimme lajin listoillemme.

Niinhän se on että kukaan ei niitä mukavia elämyksiä ja hetkiä tuo meidän kotisohvallemme vaan ne täytyy mennä ulkoa hakemaan. Samaa mieltä oli varmaan Heta-koira, joka myös nautti olostaan retkellä. Heta torkahteli vieressämme koiranuntaan ja "heräsi" aina kun joku rapisteli eväspapereitaan Päivä oli aika onnistunut syksyinen linturetki josta jäi hyvät muistot.