Veljet laskivat

Nokian Naulonvuoren laskenta on jo käsite, ainakin meille Kurppakomppanian ryhmälle. Sitä paikkaa on kierretty jo 35 vuotta joten laskenta antaa mielenkiintoista aineistoa kelle tahansa tutkijalle. Veljet menivät sen laskennan tänään 8.1., itse jäin sieltä pois vaikka puitteet olisivat olleet mitä mainioimmat. Totean poisjäännistäni että aina ei voi voittaa vaan hengessä mukana oleminen ja eläminen on tärkeintä. Soittelin pojille juuri kun he olivat laittamassa nuotota, tiesin sen tunteen kun nuotion ensimmäiset liekit roihahtavat!!

Päivän havaintoja täällä kotona ovat ne normaalit, tallaria n 20, sinitiaisia myös se parikymmentä, viherpeipon ääni, pikkuvarpusia n 30 lensi ylitseni kahdessa parvessa, närhi ruokailulla, kaksi harakkaa ruokinnan puissa, 2 käpytikkaa talilla, urpiaisen ääntä kuulin, naakkoja kolmattakymmentä, Sitten näin varmaankin fasaanin lennähtävän ruokinnan alapuolella, oikeastaan se on ainoa mahdollisuus. siinähän tämän päivän havikset. Eipä ole paljon kehumista. Tyhjää parempi kuitenkin.

Hieman tuntuu metsä tyhjältä. Eiköhän tämä elämä vielä tästä virkoa kun päästään kääntämään kalenterin sivuja. Uskon että luonnon elo alkaa kunhan aurinko alkaa lämmittämään. Nythän on vasta tammikuun alku. Pöllöjen ääntelyt ovat ensimmäisiä kevään merkkejä. Olen katsellut tiiraan tulleista lintuhavainnoista onko siellä merkkejä alkavasta soidinkaudesta mutta ei ole vielä ollut mitään eloa missään päin Pirkanmaata. Ainoastaan yksittäisiä pöllöhavaintoja Odottavan aika on pitkä, täytynee lukaista vanhoja havaintoja tai sitten jopa tyydyttää pahinta nälkäänsä lukemalla aiheeseen liittyvä kirja.

Joulun poissiivoaminen on aina myös merkki jostain, ainakin siitä että imuri rupeaa laulamaan ja pölypallot saavat kyytiä. Täytyy mennä tekemään myös osansa jotta ei pahemmin kehuttaisi. Nyt tuli tauko kirjoittamiseen, oikeastaan hyvään paikkaan kun samalla saa odotella poikien havaintoja Nokian laskennasta.

Nokian laskennan lintumäärä oli 288 yks. Tämä osoittaa että linnut olivat hieman kadoksissa. Eniten löytyi sinitiaisia (86) ja toisen tilan voisi jakaa kolmen kesken, tallari (32), pikkuvarpunen (30) ja keltasirkku (30). Reissu oli ollut onnistunut, viisi laskijaa; Kari, Helge, Hanski, Antero ja Sipilän Erkki olivat kiertäneet Naulonvuoren. Nuotiomakkarat maistuivat ja juttu kulki. Sehän on parasta näillä reissuilla. Reissun lajimäärä oli 22, joista näin retkellä ei mukana olleena voisin mainita merikotkat (4), tilhen (1), varpuspöllön (1) sekä teeret (17).

Haastatellessani Karia hän sanoi että reissu onnistui hyvin ja siellä oli jälleen maisemat muuttuneet. Uusia hienoja pöllipinoja oli loppumatkassa tien (pakko sanoa että tien vaikka siellä oli kyllä iso polku) varressa kun vain pääsisi osille niiden onttojen pönttöjen jakohetkeen. Helge äimisteli maiseman muuttumista. Hanski oli jossain kohtaa sanonut että nythän nuo linnutkin näkevät paremmin. Erkki oli kanssa hämmästynyt reitin muuttumista, ei oikein meinannut uskoa samaksi reitiksi kuin viisi vuotta sitten edellisen kerran sen kierrettyään. Anteroa en saanut kiinni saadakseni hänen kommentejaan. Naulonvuoren reitti on tullut tiensä päähän ainakin meidän osaltamme, on aika miettiä uusia vaihtoehtoja.