Tulihan se viimein

On ollut aika huikea vapunaatto. Kävellessäni pihassa kuulin kun västäräkit rupesivat varoittelemaan tyypilliseen tapaan kun haukka on ilmassa. Hain heti varpushaukka tai tuulihaukkaa, huomasin hieman isomman petolinnun liitävän pihan yli ja onneksi se vielä näytti yläperänsä joka "loisti" valkeana, piekana tuli vihdoin tonttipinnaksi nro 141.

Kuvassa Laurilan peltoaukealla talvehtimista yrittänyt piekana, kuva Kari Isokivijärvi 

Tätä piekanan tapausta edelsi vielä kirjosiepon paluu. Koiras kirjosieppo lenteli omenapuun oksilla, lintu kävi tarkastamassa usean pihapöntön suuaukoilla ja sitten vielä ruokinnalla. Tällä hetkellä kirjosieppoa ei enää näy, jatkoiko hän muuttoaan vai missä lienee. Hieno nähdä kuitenkin tämän hyönteisten metsästäjän paluu! Kyllä pöntöissä vielä on varaa valita joten uskon että kaikille halukkaille on pesimäpaikka.

Seuraava aika myöhäinen havainto oli metsähanhista joita oli parinkymmenen linnun parvi edeten suoraan E-suuntaan. Harmittavasti näin linnut vain perästä päin joten seassa olleet muut hanhilajit jäi tarkastamatta. Linnut kyllä näyttivät kaikki olevan metsähanhia, ainakin tiiraan ilmoitin ne sellaisina.

Rautiaisen laulu aiheutti piene hälytyksen meikäläisellä, kun kuulin sen laulavan vain parin metrin päässä. Hieno kokemus tämäkin. Punatulkku-pari käy visiitillä ruokinnalla aika usein, viimeiset kauransiemenet tuntuvat kelpaavan näille värikkäille metsänasukeille. Naakat penkovat tarmokkaasti linturuokinnan eväitä ja ne heittävät siemeniä ympäriinsä ja muut vierailijat saavat hyvin nauttia maasta. Olen lopettanut tämän vuotisen ruokinnan tarkkailun ja ylläpitämisen, mitä nyt tässä sivusilmällä teen havaintoja.

Rannassa kuulin kalatiirojen elämöintiä, näinkin kahden linnun lentävän toisiaan jahdaten. Se on kesä nyt, tai sitten loppukevät!

Aamuvakio kotiterassilla 28.4.2016

Torstaipäivän aamu oli hieno, sääli jättää käyttämättä tilaisuus mennä staijaileen joten nyt olisi hyvä paikka omalle vakioidulle hetkelle. Kun sain itseni ylös seiskan jälkeen päätin aloittaa kotihavainnoinnin pihasssa.

Sain kasaan tasan kolmekymmentä lajia, tavallisten lisäksi tuli listalle nyt oikeastaan kahlaajia ja vesilintuja. Päivä alkoi metsäviklolla joka soidinteli tuossa ojan varressa. Toinen hyvä kahlaajahavis oli nähdä rantasipi mökin rannassa. Viime talven puiden kaadon jälkeen meiltä näkee nyt järvelle ja mökin rantaan oikein hyvin. Kuulin ensin rantasipin äänen ja hetken päästä lintu näkyikin mökin rannalla. Tämä auennut näkymä Lavajärvelle tuo minulle hyvän paikan tarkastella järven itäpään lintuja, sorsia jotka ovat aina ennen jääneet minulle vain ääni- ja lentohavaintojen varaan.

Tänään katselin kun joutsen pariskunta kulutteli aikaansa viimeisien jäänrippeiden päällä järven S-puolella. Onko tuo se pariskunta jonka toivon pesivän tässä päässä järveä, sen aika näyttää ja nyt näyttää oikein hyvältä. Joutsenten seurana uiskenteli myös sorsalintuja, haapanapari jotka ovat selkeästi pariutuneet ja samoin myös telkkäpari ja isokoskelopari. Odotin vielä sinisorsia näkyväksi mutta he eivät suostuneet tulemaan näkyviin, äänen olin kuulevani mutta määritykseen en saanut riittävän hyvää ja varmaa näytettä.

Pulmunen kuvattuna Parikkalasta by Harri Partanen

Järripeippoja tuntui olevan useampi, niin voimallista niiden ryystävä ääni kuului, lintuja näin joitakin yksilöitä. Rautiaisen ääntä kuulin myös kävellessäni pihassa. "Hilili" äänen kyllä erottaa aamun äänisekamelskasta. Lokkilinnut jäivät naurulokin  ja kalalokin varaan, harmaalokkia hieman odottelin näkyväksi. Niitä muitakin lajeja joita odottelin tulevan havaituksi voisi luetella mutta tyydyn tähän jutun yhteyteen tulevaan kuvan lajiin eli pulmuseen. Se lintu kiertää tämän tontin mutta odottavan aika ei käy pitkäksi, onhan niitä muitakin lintuja joita voi sen sijaan katsella. Aika ei käy pitkäksi.

Tämä juttu ei ole kovin pitkä. Aina ei tapahdu sellaisia tilanteita joista voisi raportoida mutta hyvä näinkin Lintumiehen arkeen mahtuu myös normaaleja aktiviteetteja ja niiden pariin nyt seuraavaksi suuntaan.

Harjunmäki good bye , next time in spring -17

Teimme ns tj-keikan Harjunmäen maisemiin 23.4. Päivän annista tuli kuitenkin ihan hyvä, 53 lajia havaintolistoille, petolintumuuttoa ja joitakin hyviä keväthavaintoja kuten pikkujoutsen ja pikkukuovit.

Pikkujoutsen nähtiin lentävän yhdessä kahden tavallisen joutsenen kanssa itään päin, tämä kolmikko tulkittiin kierteleviksi. Pikkujoutsen oli Harjunmäelle uusi laji. Alltimer listalla se on 101.laji (tai sitten 102?) eli listalla josta selviää kaikki lajit jotka ovat mäellä havaittuja. Tämä pikkujoutsen oli aivan selkeä havainto. Tässä kolmikossa lintujen valtava kokoero näkyi oikein hyvin.

Toinen laji joka tuli myös listalle oli pikkukuovi, täyttä varmuutta ei ole siitä onko lajia nähty mäeltä kun miehet eivät muistaneet, asia varmistunee listan ylläpitäjän Karin ehdittyä tarkastamaan asian.
Pikkukuovit (2 yks) lensivät aivan ylitsemme ja onneksi ne ääntelivät tunnusomaista lyhyttä"phy-phy" ääntään joka varmisti havainnon. Kari onneksi löysi linnut sinitaivaalta.

Sinisuohaukka oli päivän ensimmäinen petolintu joka lensi Helgen ja meikäläisen kavutessa mäelle ennen seitsemää. Lintu oli naaraspukuinen muuttolennossa W-suuntaan. Sitten päivän aikana näimme vielä paikallisen varpushaukan, paikalliset hiirihaukat sekä muuttavia piekanoja kaksin kappalein. Myös yhden tuulihaukan tulkittiin olleen muuttavan. Myös kaukoputkilla näimme parikin pienempää falco sp:tä muuttolennossa, näistä eii saatu tarkempia määrityksiä.

Metsäviklolla tuntui olevan muuttoa, näimme kaksi yksilöä selvässä muuttolennossa pohjoiseen sekä yhden paikalliseksi luonnehditun yksilön soidinlennossa, samoin taivaanvuohia oli soidinlennoissaan. Närhien kevätvaellusta oli myös havaittavissa, näimme viisi parvea parhaimmassa 7 lintua. Peippolintujen vähyyttä ihmeteltiin joukolla, tänään saimme vain kirjattua vain 70 yksilöä, kymmenessä parvessa. Tämän kevään yksi kadoksissa oleva lintu on käpylinnut, ehkä kuusen heikko käpyvuosi on syynä siihen, kuitenkin saimme yhden pikkukäpylinnun listoille. Tätä herkkua ei tänä keväänä ole liiemmälti saatu nauttia.

Kivitaskua ei ensimmäisen kerran jälkeen nähty, kuva Antero Alho

Sinne jäi mäki odottamaan, saapas nähdä kuinka paljon sieltä on viety hiekkaa ja paljonko mäen maisemat ovat muuttuneet. Paikalla käyneen Järvisen Hannun mukaan on maisema muuttunut siitä kun hän on ensimmäisä kertoja siellä käynyt, Hannuhan kiertää näitäkin "erämaita" petolintuja ja muita siivekkäitä rengastaessaan. Nytkin hän oli menossa katsomaan joitakin pienempiä järviä. Se tuntuu olevan aika yksinäisen miehen hommaa, hänellä on valtava tietopankki tuon seudun pesijöistä. Siinä on saanut tehdä useita tekopesiä ja pönttöjä matkan varrella. Nytkin hän kertoi ilmoittavansa kolmekymmentä pönttöä siihen "miljoona linnunpönttöä" kisaan.  Tokko ne ovat ainoita pönttöjä jotka hän tehnyt! Päivän päätteeksi laitettiin Kari tekemät pöntöt maastoon, yksi niistä oli pönttö kivitaskulle joka ympäröitiin kivenmurikoilla, toivottavasti tasku tulee pesimään!

Aamukisa 22.4. ja Sepelrastas

Karin ehdotuksesta päätettiin pitää aamukisa klo 5.30-7.00 omalta tontilta. Kisaan lähtivät mukaan Sasi (Kari), Siivikkala (Antero), Hailuoto (Hanski) ja allekirjoittanut Lavajärveltä. Myöhästyin ehkä ne ratkaisevat minuutit lähdössä, kun oli unihiekkaa silmissä eikä kone lähtenyt käyntiin. 10 minuttia alusssa voivat olla juuri ne hetket jolloin voittajia tehdään, jouduin jäämään lopulta peränpitäjäksi 25 lajilla.

Sasi sai voiton tässä veren maku suussa käytävässä kisassa, aika selvästikin kun keräsi lajeja 37, Parhaina lajeinaan Kari piti teertä, jonka kuuli (?) pitkästä aikaa ja sitten tundrahanhea sekä kaakkuria. Hailuoto nappasi toisen tilan lajimäärällään 28, siellä parhaina ristisorsa, kaulushaikara ja merihanhi. Siivikkala sai pronssia lajimäärällä 27, joista Antero nostaa parhaiksi pähkinähakin, kaulushaikaran ja järripeipon joita oli kymmeniä. Lavajärven lajeista voisin pitää parhaana järripeippoa (1 yks) ja palokärjen reviirihuutelua.

Muut Lavajärven lajit olivat kirjaamisjärjestyksessä seuraavat. Aamun ensihetkillä kun menin hörppäämään kahvikupillista terassille olivat rastaat aikalailla äänessä. Mustarastas piti hienoa konserttia aivan lähellä ja laulurastas toisteli omaa äänivalikoimaansa. Räkättirastas myös säksätteli tuossa pellon laidan puissa. Punakylkirastaan kuulin vasta kahdeksantena lajina, vain kulorastas jäi puuttumaan rastasvalikoimasta. Rastaitten ääntely oli hyvin voimakasta ja kesti hetken kun sieltä seasta saattoi erotella muitakin lajeja.

Pihan pöntöissä pesivät sinitiaiset olivat myös hyvin edustettuina. Kun hieman käveli pihassa rupesi myös kuulumaan sepelkyyhkyn kujerrusta ja varisten ääniä jostain kauempaa. Peipon laulua kuului myös lähipuista. Naakkoja lensi kymmenen linnunparvi. Punarinta tlauloi myös usealla suunnalla. Päivän korppi tuli listoille ensin äänihavaintona ja hetken päästä näinkin kaverin. Keltasirkut ovat vakiovieraita ruokinnalla syöden viimeisiä kauransiemeniä, Viherpeippoja lensi pari kappaletta pihan yli. Kuusitiaisen laulua kuului myös mökin metsiköstä, pesisikö lintu jossain pöntössä. Täytyisi olla vain 28 mm lentoaukko tälle pienelle tiaiselle.

Käpytikan rummutusta kuului jostain järven takaa, hyvä laji kisaan mukaan. Västäräkin ääntelyä kuului myös, varasto katollahan se lintu pyydysteli hyönteisiä. Pikkuvarpusen ääntelyä kuului meidän tontin rajamailla olevasta pylväästä, liekö pesintää yrittävä.  Kuovien soidinlentoa oli hauska seurata, ne pesivät varmaan jossain Laurilan aukealla järven toisella puolen. Päivän lokki tuli harmaalokista, yksi kaveri lensi pihan yli, päivän toinen lokkilaji oli kalalokki joita lensi useita yksilöitä Lavajärvelle.

Suomen kansallislintua näin 5:n ja 4 yksilön joukot lentävän kohti Sorvajärveä.  Palokärjen soidinhuutelua kuului järven S puolelta. Lopultakin sain myös talitiaisen listoille, lintu pesii pihan pöntöissä mutta oli yllättävän hiljainen aamun tunteina. Seuraava laji oli aika yllättävä, yksinäinen lintu oli pihan koivussa ja sain sen kiikariini, järripeippo siellä ryysteli tuttua ääntänsä. Tätä lintua ei näe enää parin viikon kuluttua vaan se on jo siirtynyt pesimäseudulleen Suom,en lappiin. Hyvä laji tähän kisaan mukaan. Kisan viimeiseksi lajiksi tuli naurulokki jonka tuttua ääntelyä kuulin aika tarkkaan seitsemän aikaan.

Sepelrastas jostain netistä

Kyllä kevyt kisa aina nukkumisen voittaa kommentoi Kari ilmoittaessaan lajimääränsä. Se on aivan tosi, jos sitä vaan nukkuisi jäisi monta kivaa hetkeä ja tunnelmaa kokematta. Kuten vanhan kansan sanonta kuuluu, aikainen lintu se madon nappaa. Tämä tuli jälleen todistettua kun tehdessäni tätä kirjoitusta niin näin yksinäisen rastaan kokoisen linnun syöksyvät ruokinnalle päin mutta lensi kuitenkin sen ohi. Kiinnitin huomiota sen voimakkaasti valkoiseen rintamukseen, sehän olikin SEPELRASTAS, sain uuden tonttipinnan, se oli 140 laji joka on havaittu tältä tontilta. Aika huikea hetki, sääli että lintu ei jäänyt pitemmäksi aikaa ihailtavaksi. Auttaa kyllä sekin kun antaa itsestään niin selvät tuntomerkit että selittelyille ei jää sijaa. Varhainen lintu se madon nappaa!!

Kurkien hyvää muuttoa 16.4.

Koska veli auttaa aina veljeään, toveri auttaa kaveriaan, ystävät ystäviään niin meillä kaikilla on helpompaa ja hommat luonnistuvat. Sain kokea tämän lauantaina kun Antero tuli ja haki minut autollaan niin päästiin Harjunmäkeen ottamaan vastaan kevättä. Sitten taas iltapäivällä päivän urakan loputtua auttoi Kari minut kotiin. Tämän kaiken välissä näimme hyvää kurkien muuttoa ja yli kymmenen petolintua.

Aloitimme urakoinnin Anteron kanssa jo klo 6.30. Harjunmäellä vain pajusirkku ja isolepinkäinen olivat äänessä rastaiten ohella, samoin teerien kukerrusta kuului vähän joka puolelta. Normaalit pienet metsälinnut pitivät omaa konserttiaan aika vaikuttavasti. Myös kaakkuri äänteli jollain lähilammella.

Kari saapui puoli kahdeksan mukanaan (taas!) pari linnunpönttöä. Kehoitin häntä ilmoittamaan ne mukaan "miljoona linnunpönttöä" kisaan. Kari arveli mäeltä löytyvän parikymmentä pönttöä jotka hän etunenässä on näihin maastoihin sijoittanut, kun vaan tulisi käytyä katsomassa onko niissä pesintöjä?

Meidän eka muuttava lintu oli laulujoutsen joita näimme kolmen kaverin lentävän korkealla suoraan pohjoiseen. Toki siellä lentelee joutsenia aina silloin tällöin mutta ne ovat varmaankin paikallisia jotka vaihtavat paikkaa. Seuraava merkintä on metsähanhista (5 yks) jotka lensivät jälleen suoraan pohjoisen suuntaan. Näitä metsureita saimme kirjattua kaikien kaikkiaan 32 muuttajaa. Myös kuovien ääniä kuului (4 kpl) ja löysimmekin ääntelijät mutta ne matkasivat valitettavasti aina etelän kantille.

Sepelrastas ei kuulunut tällä kertaa lajeihin, kuva Antero Alho

Minulle oli päivässä yksi henkilökohtainen tavoite, havaitsisin järripeipon ja  onneksi
sainkin tästä lapinlinnusta yhden äänihavainnon joten tällaiset pienet tavoitteet tulivat täytetyiksi. Muuten hämmästelimme kaikki kolme että missä ovat peippolinnut, aamusta alkaen emme ollet nähneet yhtään isompaa parvea mutta sitten alkoi pieniä parvia löytymään, saimme kasaan kaikkiaan 130 yksilöä, toki laskuissa on mukana vain isommat parvet, peipposia lenteli kyllä varmaankin lähes neljänsadan hujakoille päivän aikana mutta kun ei kaikista pienistä parvista ota millään selvää.

Muita kivoja kevään muuttajia olivat metsäkirvinen josta kuulimme vain yhden äänen ja samoin rautiaisesta saimme joitakin havaintoja. Myös kottaraisia (4 yks) oli liikkeellä ja samoin tilhiä (5 yks). Päivän odotetuimpia lintuja olivat petolinnut, näimme päivän aikana 7 eri petolintulajia. Paikallisia yksilöitä näimme hiirihaukoista, varpushaukoista ja kanahaukasta. Muuttavien kategoriaan kuuluvia näimme varpushaukoista, kanahaukasta, hiirihaukasta ja kalasääskestä (2 yks) sekä sinisuohaukasta ja ruskosuohaukasta yksi kumpaisestakin.

Tulihan niitä kurkiakin, yhteensä lähes 600 yksilöä näimme kaartelevan ja suuntaavan kohden pesimäsoitaan Pohjois-Suomeen tai sitten vielä pitemmällekin. Päivän päätteeksi vielä näin kotona yhden sadankymmenen linnun tokan matkaavan jälleen suuntaan N. Näin on saatu kevään muuttorumba alkuun ja voimme hyvillä mielin kääntää kalenterin sivuja eteenpäin, sitten kun on taas tuulet etelän puolelta niin voimme odotella seuraava ryntäystä.

 

Hanhimuuton hyvää alkua 12.4.

Kuten otsikosta käy ilmi, niin saimme kokea jo hyvin paljon orastavaa hanhimuuttoa yhdessä Alhon Anteron kanssa viettäessämme tiistaita 07-11.30 Harjunmäellä. Kokonaislajimäärä menee nykyisin jo 50 puhki, tänään jäi joitakin varmoja puuttumaan joten jämme alle 40 lajin mutta kiitettävästi niitä saimme kerättyä.

Päivän lajiksi voisi nimetä pikkukäpylinnun joita näimme kaksi, linnut lensivät ylitsemme äännellen. Pikkukäpäriä emme olleet nähneet kumpainenkaan vielä tänä vuonna. Linnut ovat kadonneet jonnekin, liekö vaeltaneet paremmille ruoka-apajille. Kuitenkaan emme muistaneet kumpikaan nähneemme tiirasta linnusta havaintoja joten hieno havainto tuli tehtyä.

Hanhien jonoja näkyi heti aamutuimaan joten odottelimme iltapäivän alkuun asti jos se hanhien rypistys olisi alkanut mutta kun ei alkanut. Saimme kasaan yli 250 hanhea, parhaimmassa  taisi olla hieman alle 50 hanhea. Tässä luvussa olivat mukana siis kaikki tämän päivän hanhet, eriteltynä näimme metsähanhia 141 m suuntanan NE kymmenenssä parvessa. Harmaiksi hanhiksi jääneitä saimme kasaan 114 m NE vain viidessä parvessa. Meistä tuntui siltä kuin jotkut länsi-Suomen pellot olisivat tyhjentyneet. Toivoimme näkevämme vielä muuton jatkuvan mutta yhdeksään mennessä muutto tyssäsi kokonaan eli ne ovat tulossa!

Mitään petomuuttoa emme päässeet myöskään todistamaan, näimme vain yhden muuttavan hiirihaukan ja sitten niitä paikallisiksi luokiteltavia hihoja 6 kpl. Myöskään  peippolintumuutto ei käynnistynyt vaan saime katsella joitakin isoja rastaitten parvia. Punakylkirastaita saimme kirjoihin 38 m, kulorastaalla oli myös alle 5 yksilön parvia joitakin.

Hömötiainen jäi puuttumaan lajeista tänään. Kuvan on ottanut Palomäen Timo

Kaakkuri piti hieman harhauttavaa ääntelyään josssain lähijärvellä. On hieno kuulla sen ääntä taas pitkästä aikaa, kaakkurin serkkua kuikkia näimme kaksi muuttavaa yksilöä. Tämä jos mikään on varma kesän tulemisen merkki.

Pienemmistä linnuista näimme niittykirvisiä 14 m vain neljässä parvessa. Kaksi muuttavaa urpiaista myös todettiin. Harjunmäellä pesivä (?) isolepinkäinen pyöri jälleen tutussa paikassa, isolanttuja näimme kaikkiaan kolme yksilöä eli olisiko mäellä vielä toinenkin pesintä? Neljää eri lanttua emme ole vielä kukaan tähän päivään mennessä pystyneet todistettavasti kirjaamaan. Olisihan se kyllä aikamoinen "paukku" jos mäeltä voitaisiin kirjata kaksi pesintää.

Hieman jäi hampaankoloon kaihertamaan tämän päiväinen muun muuton vaisuus mutta sellaistahan tämä lintumiehen elämä on, kaikkea ei voi saada samalla kertaa. Aimo annos raitista ilmaa oli tämän päivän toinen merkittävä anti lintujen lisäksi.
 

Mette tiesi hieman pieleen

Hanskin ja Anteron yllyttämänä pakkasin torstaina aamulla hyvin varhain eväät kassiin ja suuntasin koiruuden kanssa Harjunmäelle. Säätiedotukset "lupasivat jo heti aamusta alkaen hieman parempaa, sateetonta säätä, mutta ...

Teidot eivät pitäneet paikkaansa, aamulla hieman satoi ja tuuli oli vähintään 5m/s etelän kantilta. Siinä jo hieman harkitsin vierailuni keskeyttämistä ja lähtemistä lämpöiseen kotiin mutta pelimiehen elkeet eivät sopineet vaan tyynesti "kärsin" kun myös toisetkin kärsivät. Loppuihan se sade kahdeksaan mennessä ja meillä oli vain tuuli haittana. Sen ennustamisessa ei ollut vaikeutta vaan se osui nappiin. Kylmä etelätuuli ei ole miellyttävä vieraana.

Valittaminen seis ja päivän havaintoihin!
Kirjausvastuu oli tällä kertaa Hanskilla, vain yhdessä kohtaa olen hieman eri mielipidettä eli päivän pulmusen kirjaamisessa. Mielestäni lintu joka lensi ylitsemme ja äänteli oli pulmunen, Anterokin oli sitä mieltä mutta pääkirjanpitäjä ei ollut joten näin laji jäi kirjaamatta. Muuten listoille tuli jälleen kerran lähes 40 lajia, huomioon ottaen heikon sään on lajimäärä hyvä!

Uutena selvästi lisääntyneenä lajiryhmänä olivat rastaat. Niiden pieniä muuttoparvia oli aikalailla jo ilmassa, vain sepelrastas ja laulurastas jäivät puuttumaan. Peippolintuja näimme alle kaksisataa joten niiden "valtavat" määrät tulevat lähipäivinä riippuen säästä. Västäräkkejä olivat pojat nähneet jo varhain aamulla parikin kappaletta, Niittykirvisiä summasimme päivän mittaan 9 kpl. Yksi kottarainen ja yksi urpiainen olivat myös listoilla ja samoin myös hemppoja lenteli aina silloin tällöin.

Sepelkyyhkyjen muuttopalloja näkyi päivän aikana joitakin kappaleita, kirjoissa on reilu kuusikymmentä yksilöä. Samoin töyhtöhyyppien pieniä parvia oli vielä ilmoilla. Kiurujakin saimme vielä muuttajien listoille ainakin 11 kpl.

Päivän ehkäpä miellyttävin muuttohavainto oli kalasääsken matkaaminen suoraan pohjoiseen, näimme linnun hyvin kiikareillakin. Muita kivoja petomuuttajia olivat piekana (1), sinisuohaukka (2), kanahaukka (1), varpushaukka (4) ja tuulihaukka (2). Myös sorsapuoli alkaa piristymään, sen osoitti neljän isokoskelon muuttoparvi.

Harjunmäellä ehkä suopöllö

Siitä mikä oli eilisen mukavin havainto käydään aina vilkasta keskustelua. Minulle päivän hienoin havis oli nähdä muuttava pöllö! Eivät nämä seuraavatkaan jää nyt paljon jälkeen, hanhimuuton alkua, isolepinkäispari, pulmunen taas vuoden jälkeen ja kaksi muuttavaa mustavarista.

Kari löysi etelästä pitkäsiipisen linnun lentämässä kohti pohjoista. Siitä hetkestä alkaen alkoi kova "arpominen", mitä lajia lintu edusti, haukka kenties. Tätä kaveria ryhdyttiin seuraamaan putkilla, lintu lähestyi mutta meni kuitenkin aikalailla itäpuolelta ohitse jatkaen määrätietoisesti kohti pohjoista. Linnun pitkäsiipisyys oli jo aikaisemminkin todettu, välillä lintu löi siivillään ja sitten taas liisi. Laji rupesi ratkeamaan kun joku meistä ehdotti pöllöä. Todennäköisesti laji oli suopöllö joka muuttaa aina päiväsaikaan, varmuutta ei kuitenkaan aivan saatu joten kirjoihin laitettiin isokokoinen pöllö. Hyvä ja mielenkiintoinen havainto, ei pöllöä aina päästä näkemään varsinkaan muuttolennossa.

Hanhimuutosta saatiin jo esimakua. Tunnistettuja metsähanhia nähtiin 13 yksilöä 5:ssä parvessa, harmaiksi hanhiksi määritettyjä eli menivät niin kaukana että tarkempi lajimääritys jäi hivenen auki löytyi 70 yks kaikilla muuttosuuntana koillinen, parvia oli 9, isommassa "potissa" oli 25 lintua. Muistaakseni näimme vielä 2 kanadanhanhea samoin muuttolennossa. Joutsenia oli myöskin liikkeellä 113 yksilöä jotka luokiteltiin muuttaviksi, sillä aina on vaarana lähteä laskemaan paikallisten joutsenten paikkojen vaihtamista, koko ajan oli joitakin joutsenia lentämässä epämääräisiin suuntiin.

Petolintumuutto ei auennut koko päivän aikana vaikka sää tuntui suosivan, lievä tuuli oli etelän kantilta. Hiirihaukkoja näimme päivän aikana useaan otteeseen kuitenkin muuttaviksi luokiteltavia merkittiin vain pari kappaletta, arvioimme Harjunmäen ympäristössä olevan ainakin 8 paikallista haukkaa. Nisusta eli varpushaukkaa näimme 3 m ja yhden paikallisen.

Mustastas oli hyvin yleinen 

Töyhtöhyyppiä summasimme vielä 62 muuttavaa 14 parvessa, sepelkyyhkyjäkin matkasi selvästi kohti pohjoista lähes sata pienissä parvissa. Samoin kiuruja löytyi vielä lähes parikymmentä muuttavaa ja isoimmassa parvessa oli 4 yksilöä. Varislinnuilla oli selvää muuttoa, taivaalta löytyi tummia pisteitä ja kun niitä sitten vähän tarkemmin katsoi niin sieltähän saattoi löytää vaikka mitä, kaksi mustavarista plokattiin matkaamassa pohjoiseen. Mustavaris oli mäelle uusi "tonttipinna".

Peippolinnuilla oli jo alkavaa muuttoa, Kirjoihin laitettiin 83 yksilöä, pieniä alle kymmenen linnun parvia. Uskoisin, että kunhan tästä vielä yöt hivenen lämpiävät niin peippolinnutkin runsastuvat, peipon laulua alkaa kuulua jo jokapuolelta, järripeipon muuttoääni yleistyy. Spinarin eli vihervarpusten määrät myös noussevat lähitulevaisuudessa, tänään näimme vain kaksi yksilöä.

Edellisinä vuosina mäellä todenäköisesti pesineen isolepinkäisen outoa ääntelyä saimme taas pitkästä aikaa kuunnella, mäeltä löytyi kaksi yksilöä eli todennäköisesti jälleen tulevat pesimään. Samoin pienempää sirkkulintua, pajusirkkua näimme kaksi yksilöä. Lintuhan on jokavuotinen pesijä, itse pesää ei kukaan ole vielä köytänyt jos hakenutkaan. Pulmunenkin on ollut jokavuotinen kaveri mäellä, lintu yhytettiin ensimmäistä kertaa tälle vuodelle.

Eero etualalla työssään ja Helge taustalla

Resissun kokonaislajimäärä jäi vielä alle 40. Se on kuitenkin ihan mukava määrä näin aprillipilan aikoihin. Olihan meitä tällä kertaa mukana 6 kaveria, Kari, Helge, Hannu, Antero, Risto ja uutena kasvona mäelle Eero. Tällä rytmiryhmällä tällä kertaa vietettiin lauantain aamupäivää ja paistettiin makoisat nuotiomakkarat "pääruoaksi", tällä kertaa nuotion viritys onnistui helposti kun keli oli hyvin suosiollinen. Sen myös tunsivat jokainen kasvoillaan iltapäivällä kun oli maastouduttu kotitahuville.

Menenkö mäelle tulevalla viikolla, sen kertoo aikalailla Mette Mannonen. Kyllä mieli palaa aikalailla tuolle hiekkaharjulle. Kaverikin olisi luvassa kun Hanski hieman ounasteli mahdollisuuttaan lähteä keskellä viikkoa, tuollainen karkailu on työelämässä mukana olevalle vielä harvinaisempaa herkkua joten ilman muuta olen osallistumassa tällaiseen vapaapäivän viettoon.