"Ketunkivenkolo" 23.8.2014

Viikolla sain viestiä että lauantaiaamuna tarkalleen 05.30 on Ketunkivenkankaalla syysstaijausta. Mistähän tämä ilmaisu  tarkalleen oikein tulee?
Kuitenkin olin valmis kuin "Melperi sotaan", yritin houkutella Hetaakin mukaan mutta hän ilmaisi mielipiteensä jaloillaan ja katosi aamun ruoka-annoksen saatuaan takaisin jatkamaan kesken jääneitä uniaan. Onko meidän "rouva" tulossa vanhaksi kun ei halua lähteä mukaan rientoihin niin kuin ennen vanhaan. Myös pojat perillä kyselivät että missä Heta. Sanoin vaan että täytyy kunnioittaa toisen mielipidettä eikä "pakottaa" mukaan, vaikka tiedän että Heta olisi nauttinut olemisesta Ketunkivenkankaalla, saahan "hän" juosta siellä vapaana ja siellä jos missä on paljon eri hajuja.
Aamu oli lievästi sateinen, sumupilviä roikkui aika lailla mutta onneksi ne hälvenivät auringon noustua kunnolla. Cumulus pilviä alkoi muodostua pilvettömälle taivaalle, päivästä olisi tulossa hyvin kaunis, kunnes "Meten" ennusteiden mukaisesti rupeaisi iltapäivästä pilviä kertymään enemmän valmistellen tulevia sateita.
Mitäpä sitä vielä murehtimaan.

Kapustarinta netistä kaapattuna

Päivän kiinostavimpia lintuja löytyi aika mukavasti, kahlaaja parvia löytyi aamusumun seasta useita yhteensä lähes 30 yksilöä, kurmitsoja eli kapustarintoja (6), tämä oli paikan 94. laji ja sitten tundrakurmitsoja 12 linnun parvi ja vielä tarkalleen määrittämättä jääneet.

Myös keltavästäräkkien muutto oli aika vilkasta, summasimme lähes 60 yksilöä, paljonko jäi huomaamatta?
Samoin metsäkirvisillä oli vilkas päivä, samoin saimme kasaan merkinnät 60:stä, pois lähtiessäni kuulin vielä autolle kävellessäni useita metsäkirvisen ääniä, paljonkohan niitä oli todellisuudessa? Pääskyjen muutto oli myös käynnissä, yllättävän iso (17) räystäspääskyparvi meni ohitsemme sekä joitakin yksittäisiä. Törmäpääskyillä on heikkakuopan seinämillä ollut parisen kymmentä pesäkoloa eivätkä kaikki linnut vielä olleet lähteneet muutolle, näimme pesäkoloissa ja niiden hiekkaseinämillä ainakin 5 kaveria, 6 muuttavaksi luokiteltavaa riparia tuli merkittyä. Myös tervapääsky tuli havaittua päivän aikana. Autolle päästyäni huomasin ja kuulin vihervarpusien parvien lentävän ohitseni, parvet olivat niin hankalasti laskettavia että päädyin arviopolitiikkaan, 40 (30+10)

Petopuolella näimme hihan eli hiirihaukan (1) joka oli paikallinen, mehiläishaukan (2) yhtä haukkaa Hanskin kanssa katsottiin pitkään mutta päädyimme kumpikin "mehariin". Nuori tuulihaukka lensi aivan läheltämme, lintu muistutti jossain kulmassa aivan varpushaukkaa mutta linnun väritys paljasti sen olleen tuhan
Yksinäinen harmaahaikara lensi jälleen kohti luodetta (viime viikonloppuna myös kaikki haikarat)

Harmaahaikara kuvattu Patotien lavalla Parikkalasta (Harri Partanen)

Veljet jäivät vielä lähtöni jälkeen mäelle kymmenen aikaan, saa nähdä mitä havaintoja jäin paitsi? No nyt olen saanut selville poikien haviksia ja idänuunilinnusta jäin paitsi. Aina ei voi kaikkea nähdä ja havaita, pääasia on että saa itsensä liikkeelle aamutuimaan. Tulipahan vaihdettua muutama sana tulevasta Hailuodon retkestäkin, siihen on nyt kuukauden päivät. Jännitys kohoaa!
Saimme päivän aikana kasaan hieman alle 40 lajia joka määrä on muiltakin vuosilta tuttu, nytkin jäi puuttumaan monta varmaa lajia.

Tuntia liian aikaisin 16.8.

Sovittiin Karin kanssa että mennään lauantaina aamupäiväksi syksyn ekalle muuttostaijaukselle, mietittiin paikkaa, heiteltiin paljon eri vaihtoehtoja, jopa Mannin torni. Kävin katsomassa tätä tornia ja totesin että taas on puut kasvaneet liikaa. Kari muisteli että eihän siitä ole kuin nelisen vuotta kun siellä oltiin viimeksi! Muistettiin Mannanmäen näkötorni, mullahan on vielä sinne vanhastaan avainkin. Nyt sitä tornia on kunnostettu ja siellä toimii viikonloppuisin näin kesäaikaan kahvila. Soittelin eräälle puuhamiehelle ja hän kertoi että sinne vaan. Sovittiin sitten treffiaika ja muistan vielä hyvin kun Kari ehdotti puoli viittä, hieman ihmettelin näinkin aikaista menoa mutta koska tiesin Karilla olevan kova polte päästä muuttoa katselemaan ja itselläni on aina siihen mahdollisuus niin mennään nyt sitten puoli viisi.
Sain itseni suhteellisen hyvin hereille ja tien päälle, sumua oli paikka paikoin mutta rauhallisesti körötellen ja silmät tiukasti tien reunoissa hirvien pelossa pääsin tuon parikymmenen kilometrin matkan turvallisesti ja kipusin torniin. Paikkahan oli hyvin tuttu mutta siellä oli tehty paljon kunnostustöitä, sisältäpäin oli tornin puitteet siistiytyneet hyvin. Myös ulkopäin oli tehty maalaustöitä ja muita kohennustöitä.
Aloin ounastella aloitusajan "virhettä" kun Karia ei ruvennut kuulumaan, ajattelin että eihän siitä voi ketään moittia, aloin samantien keräämään päivän lajilistaa.

Punarinta kuvattu Parikkalassa Harri Partanen

Aamun harvat äänet kuuluivat hyvin, taivas punersi ja saattoi aistia hienon päivän heräävän. Aurinko rupesi nousemaan aika tarkasti puoli kuusi ja Karikin saapui samaan aikaan. Hieman naureskeltiin meikäläisen ajoitusvirhettä mutta samalla tuntui auringon nousun myötä linnutkin heräävän. Sain ekalla "omalla tunnillani" kasaan kymmenen lajia, Rastaat musta, laulu, punakylki, ja punarinta joka oikein lauloi upeaa helisevää syyslauluaan. Kurkiperhe oli myös herännyt lähisuolla ja käpytikka äänteli lähellä, päivän mittaan todettiin että siinä on ainakin pari eri käpytikka-reviiriä. Yksinäinen keltavästäräkki lensi äännellen ohi ja samoin vihervarpusten parvi kierteli lähellä. Selkälokki lensi läheiselle järvelle, päivän aikana nähtiin myös pari muuta selkälokki tuolla järvellä, mitähän ravintoa ne käyvät sieltä hakemassa? Samalla järvellä näimme 10 kuikkaa einehtimässä, liekö lokit ja kuikat samojen pikkukalojen perässä?

Metsäkirvisten äänet alkoivat selvästi lisääntyä, niitä laitettiin ylös koska tiedettiin nyt olevan kirvisten parasta muuttoaikaa, saimme päivän mittaan vähintään 61 eri kirvistä, toki välillä kuului moniakin ääniä mutta koska ei nähty kavereita niin laitettiin vaan yksi merkintä. Samoin nyt on keltaväiskien kohdalla, niiden pääjoukot ovat jo ehkä menneet sillä summasimme vain neljä tai sitten emme tunne sen kaikkia ääniä. Haarapääskyillä tuntui olevan myös meno päällä, näimme vähintään 120 lintua, parhaassa parvessa oli useita kymmeniä. Myös meitä hieman yllättäneet kesykyyhkyt (väh 70, toki seassa oli myös joitakin sepeleitäkin) tuntuivat löytävän eräältä juuri puidulta pellolta jotain hyvin syötäväksi kelpaavaa. Harmaahaikaroita näkyi yhteensä 8 lintua, haikarahan oli aloitaessamme lintuharrastusta  60-70 luvuilla niin harvinainen että tällaisista määristä ei voinut uneksiakaan.

Mehiläishaukka

Kalasääski

Aamun tavoitteemme oli nähdä joitakin kahlaajia mutta niinhän se on että välillä täytyy tehdä "hylsyreissuja" jotta sitten taas voi osua napakymppiin.

Muita kivoja haviksia olivat haapanat (9), harmaasieppo, tervapääsky, rautiainen (4), pikkutikka 1ä, puukiipijä samoin 1 ä ja sitten tietenkin petolinnut joita nähtiin neljää eri sorttia, kaksi mehiläishaukkaa, hiirihaukka 1p, tuulihaukka 1p ja kalasääski joka kävi kalassa läheisellä Kyrösjärvellä.

Saimme kasaan yhteensä 45 eri lintulajia, määrä kertoi sen että syysmuutto on alkamassa, lajien monipuolistuminen havainnollistaa hyvin lintujen ahkeramman liikkusimisen. Kun tässä kauniit syyspäivät jatkuvat niin täytynee mennä toistekin tekemään lintutiedettä, onhan Mananmäen tornista hulppea 360 asteen näkökenttä.

Kurki innoitti

Kurjen huutelu innoitti meikäläisen jatkamaan aamustaijausta, heräsin ennen kuutta ja menin terassille kuikuilemaan mitä siellä olisi tarjolla. Kurjen mekkalointi kuului yli järven ja samassa oli jo kolmne eri rastaslajia äänessä. Tästähä olisi hyvä jatkaa pari tuntinen, pilvisyyttä ei ollut, kuu keimaili taivaalla (vielä) ja mittari näytti reilut 10 astetta.

Kurkien ääntely herätti

Näin kuperasiipisen  hahmon lentävän poispäin, harmaahaikarahan siinä vaihtoi paikkaansa kadoten E-suuntaan. Ekat haarapääskyt lensivät ylitseni, päivän mittaan näin ja kuulin niitä yhteensä 6 kpl. Käpytikka nakutteli, tallari äänteli lähellä. Metsäkirvisiä lenis ylitseni, aamun tunteina yhteensä 10 kpl joko näköhavaintoa tai sitten äänisellaista. Yksinäinen kalalokki lensi järven suuntaan. Tuttu punatulkun ääni kuului, sitäö ääntä ei aina kuulu joten se oli hyvä havainto. Vi-pe eli viherpeippoja lensi pieni otos, samoin eka pajulinnun ääni kuului. Yksinäinen varis huuteli järven takaa.

Selkälokki

Näin kun pitkäsiipinen ja myös kapeampi siipinen lokki lähestyi, selkälokki kaarteli kohti järveä. Päivän toinen selkälokki tuli aivan lopussa. Ne ovat aika harvoin nähtyjä tällaisella pikkujärvellä. Vasta nyt kuului ensimmäinen peippo, kello lähestyi puolta seitsemää ja selvästi lintuliikenne oli aktivoitunut. Korpin ääntä kuului pohjoisen puolen lähimetsän kätköistä, eilen näin korppeja kuuden nuoren linnun parven leikittelevän keskenään samoilla suunnilla. Punarinta tiksutteli jossain lähellä ja vihervarpusen ääntä kuului.  Ensimmäinen pajulintu lauloi tuttua surumielistä säettään, aikaisemmin kuulemani pajulinnun ääni ei olllut tyypillistä laulua mutta nyt laulu jo onnistui.
Harakka äänteli, samoin västäräkkejä lensi pieni (3) parvi ohi. Puiden latvoissa pyöri pikkulintuja,  erotin sieltä tallareita ja sinitiaisia. Järveltä kuului sinisorsan ääntelyä. Puiden latvoissa liikkui edelleen parvi pikkulintuja, nyt kuului kuusitiaisen ääntelyä. Kello oli tasan seitsemän.

Huomasin lähimännyn latvasssa jonkun pienehkön linnun, ääni oli minulle täysin outo eikä itse lintukaan näyttänyt itsestään mitään tuntomerkkejä, tässä olisi varmasti uusi pihapinna mutta kun ei tuntenut lintua niin laji jäi täysin auki. Harmin paikka. Linnun äänikään ei tuonut mieleen mitään mielleyhtymää minkään lajin kanssa. Noloa täytyy tunnustaa oma avuttomuutensa!
 
Närhet olivat äänessä ja yksinäinen naakka lensi talon yli. Myös ilolla panin merkille että ainakin yksi sepelkyyhky oli jäänyt henkiin pari päivää sitten alkaneen kyyhkyjahdin jäljiltä. Syksyltä tuttu -hili- ääni herätti minut jälleen tähän päivään, yksinäinen rautiainen lensi talon yli, samoin kolme keltavästäräkkiä muutti kohti etelää. Näin oli kello vierähtänyt jo puoli yhdeksään ja saatoin hyvillä mielin laittaa pillit pussiin,

Sain kasaan tarkalleen kolmekymmentä (30) eri lajia kahdessa ja puolessa tunnissa. Tämä määrä on 22 % tonttipinnoista. Vielä jäi useita "helppoja" lajeja varastoon joten hommaa täytyy jatkaa toisena aamuna, sillä on tämä on niin hyvä tapa aloittaa päivä, tästä kun jatkaa päivän muihin töihin niin kyllä uni maittaa!

Haarapääsky poikasia (kuva Ruotsista)

Aamu terassilla 10.8

Päätin jo illalla että huomenna teen ilman kilpailua oman terassistaijaukseni. Tämän päätöksen johdosta heräsin (ilman herätyskelloa!!) 05,50 ja marssin terassille katsastamaan millainen aamusää on. Kelihän oli mitä parhain, pilviverho oli aamuauringon esteenä, mutta sen kyllä aisti että lämmin päivä oli tulossa. Ei ollut sateen uhkaa.
Ensimmäiset lajit laitoin mieleeni, menin hakemaan aamukahvin ja kiikarit ja olin valmis aloittamaan aktiivin metsästyksen. Jotkut muutkin olivat jo aloittaneet metsästyksen kun kuulin laukauksia, voi niitä kyyhkyparkoja jotka joutuivat aseiden alle, aamun aikana ainakin parikymmentä laukausta kuului, jos jokaisella osui niin yhtä monta kyyhkyä menetti henkensä, täytyy luottaa ampujiin että ei ne osu jokaisella laukauksella.

Tiaisilla alkoi, sinitiainen ja tallari ovat ekat merkinnät, peippojen djup-ääntä kuului tämän tästä. Samoin yleintä lintuamme pajulintua joka aloittaa laulunsa hyvin varhain. Käpytikan koputusta kuului läheltä ja lopulta myös näin linnun lentävän. Päivän "uhrilintua" sepelkyyhkyjä lensi joitakin yksilöitä, parhaassa parvessa vain kolme yksilöä. Keltasirkku äänteli myös jossain lähellä. Päivän ensimmäiset varislinnut tulivat yhtäsoittoa, varis ja harakka olivat reviireillään. Myös punarinta tiksutteli puutarhan kasvustossa. Näin oli ekat kymmenen lajia plakkarissa eikä tuntiakaan ollut kulunut.

Rastaiden pieniä parvia lenteli lähipuissa, erotin sieltä tutun räksän ja punakyljen ensimmäisinä, laulurastas ja mustarastas tulivat myöhemmin listoille. Puukiipijän tuttu sirahtelu kuului hyvin, hienoa että niitäkin on tässä lähellä. Lievän aamusumun seassa näkyi yksi lokkikin, kalalokiksi sen määritin, päivän mittaan näin vielä kaksi muutakin kalalokkia. Naakkaparvi (5 yks) lensi ohi mitään sanomatta, yllättävää kyllä olivat hiljaisia, yleensä niistä kuuluu tuttu kja, kja ääntä. Lähipuiden latvaan lensi kaksi lintua, toinen varmaankin keltasirkku ja toinen pystyasennosta ja värityksestä päätellen harmaasieppo. Kävelin nurmikolla pihan toiseen laitaan ja sinne kuului jostain kaukaa palokärjen kuikutusta. 20 lajia oli poikki.

Aamunkurjet lähipellolta aloittivat metelöintinsä, niitä kuului ainakin kahdesta eri suunnasta. Närhien tyypillistä ääntelyä kuului jostain puiden takaa. Lähdin hakemaan postia koska ei ollut mikään tonttipinnakisa kyseessä niin saatoin poistua omalta pihalta, Heta mukaan ja kävellen aamun sanaa noutamaan, ei kuulunut yhtään uusia  lintuja tällä reissulla. Kotiterassilla jatkoin listausta, sain kaksi eri viherpiipertäjää, vihervarpunen ja -peippo lensivät sattumoisin melkein yhtäaikaa pihan yli. Kuulin myös jostain kaukaa punatulkun äänen.

Metsäkirvisiä summasin yhteensä aamun aikana  seitsemän ääntä, saattoi siinä olla samankin linnun ääntelyä mutta eri yksilöiksi ne kuitenkin merkitään. Västäräkkejä lensi pihan yli pieni parvi (3) ja pieni parvi (4) lintuja joiden ääntä en ihan varmuudella tunnistanut vaan vasta netin varmistuksen jälkeen määritin ne keltaväiskeiksi, keltavästärkki oli tälle vuodelle uusi tonttipinna. Sitten hguomasin tuttuja hahmoja taivaalla, haarapääskyjä muutti (W) pienissä parvissa yhteensä 7.

Näin oli aamustaiji kotiterassilla ohi, sain kasaan 28 lajia. Aamun hetket ovat niitä parhaita, kun vaan saa itsensä motivoitua heräämään niin kyllä se aamutunnelma palkitsee, maistuu aamukahvikin yllättävän hyvältä vaikka aamukastetta olikin tuoleilla, sen huomasin kun istuin ensimmäistä kertaa alas kuuden aikoihin.

Metsäkirvisiä muutti joitakin yksilöitä