Tulihan se pulu käymään

En voi olla kirjoittamatta kun se kauan kaivattu pulu eli kesykyyhky tuli tänään meidän tontille, varmaankin tutkimaan ruokinnan eväitä. Luulisin että kauran siemenet kelpaavat sille samalla lailla kuin keltasirkuillekin. Näin tämän pulun ikkunasta, minulla on kodin takaruokinnalle  suora näkyväisyys ja sieltä ruokinnalta pulu sitten pöllähti näkyville. Ehdin toteamaan linnun koon ja kyyhkymäisen muodon ja sitten kaiken kruunasi linnun valkea yläperä, joka varmistaa sen puluksi.
Harmittavasti en ollut juuri silloin pihalla kameran kanssa joten nyt saa tyytyä samaisesta linnusta aikaisemmin ottamiin kuviin. Kesykyyhky lensi ainakin vielä kerran ruokinnalle päin jolloin saatoin varmistaa sen yläperän valkoisuuden.

 Näin linnun aikaisemmin, noin viikko sitten lähellä erään tolpan nokassa, jossa onnistuin sen vangitsemaan "filmille".
Aikaisemmin en ole pulua nähnyt kotitontilta joten kiva tonttipinna tuli plakkariin, nro 137. Aika yllätävään vuodenaikaan sen sain mutta eihän pulu ole muuttolintu vaan se viihtyy samoilla paikoilla läpi vuoden. Mistähän tämä lintu on peräisin, ehkäpä joko Hämeenkyrön pulukannasta tai sitten Ylöjärven suunnalta, lintu on voinut tulla näille seuduille muiden kyyhkylintujen kanssa ja koska sillä ei ole niin voimakasta muuttoviettiä kuin lajitovereillaan se on päättänyt jäädä.

Silloin kun sen ensimmäisen kerran näin olin jo näkevinäni sen lentävän Lavajärven päällä ja mielestäni sen perässä oli joku liitävä lintu. Tuli vain mieleen että olisiko ollut joko varpus- tai sitten kanahaukka joka saalisti oivaa ruokapalaa. Onneksi se ei ainakaan vielä ole kohdannut "vahvempaansa" ja joutunut saalistajan ruokalistalle. Vaikka näinhän luonnossa toimitaan, vahvempi syö heikommat.

Pihabongausta Lavajärven malliin 24-25.1.

Suomalaiset ovat heränneet lintumaailman ihmeellisyyksien ääreen nyt viikonloppuna, useat tutut ovat kertoneet aikovansa osallistua tähän nyt jo vuosittaiseen tiputapahtumaan. Omalla kohdallani oli tarkoitus seurata heti lauantaiaamusta tunnin huki mutta se vaan jäi tekemättä ja nyt kotona ollessani iltapäivän alkupuolella ei ruokinnoilla ole ollenkaan elämää joten H-hetki tulee olemaan sunnuntain puolella aamupäivällä, täytyy toivoa että ei sataisi kauheasti lunta.
Lauantain saldona voisin todeta että 5 keltasirkkua oli ruokinnan koivun oksilla, viherpeippoja oli kymmenen linnun parvi myös pihan puissa, kuulin ainakin kahden harakan väittelyä ja myös punatulkun ääntä kuului sen puolen tunnin aikana jonka ehdin tarkkailla.Huomattavaa oli että ei ainuttakaan tiaista eikä pikkuvarpusta ollut liikkeellä vaikka oli jo valoisaa.

Tämä kirjoitus jatkuu huomenna, yritän myös ottaa kuvia!

Nyt on huominen ja kello kolkuttaa puolta päivää. Pihabongaus on tehty, käytin siihen aaamupäivän klo 10-11 välisen ajan jonka vietin pihamaalla käyskennellen pitkin ja poikin pihan eri puolilla, kuuntelin ja katselin talvista maisemaa. Sinä kävi juuri niin kuin pelkäsin, lumisade, vaikka olikin lievä sellainen, haittasi havainnointia eivätkä linnut liikkuneet. Lämpötila oli asteen verran pakkasen puolella. Ruokintapaikat ammottivat tyhjyyttään.
Meillä on kolme ruokintapaikkaa, kaksi on hyvin lähekkäin. Toisessa on läskit puun kyljessä ja talipalloja ja toisessa on itsetehty "ruokinta-automaatti" jossa on auringonkukan- ja kauransiemeniä sekä talipalloja löytyy sielläkin roikkumassa ja lisäksi olen laittanut sinne vielä pähkinänsiemeniä tavoitteena nakkelin saaminen tällekin tontille

Läskit odottavat tikkoja

Ruokintapaikka ammottaa tyhjyyttään

Kolmas erillinen ruokintapiste on keittiön ikkunan edessä, koska vaimoni halusi jotain katsottavaa kun juo aamukahvia. Tässä paikassa on myös talipalloja ja pähkinänsiemeniä.

Ainoat kuvat linnuista sain keltasirkuista pihapuun latvuksessa  Tässä kuitenkin bongauksen saldoa, nämä laitoin tiiraan ja ilmoitin myös Järvisen Hannulle joka tekee jutun paikallislehteen.
Talitiainen 4 joista kuulin äänet. Sinitiainen 2 yksilöä, pikkuvarpunen 10 linnun parvi tuli pihan puihin kadoten pian jonnekin. Keltasirkkuja oli kiva 30 yksilön parvi pihan puissa joista osa on kuvattuna alla. Pari harakan ääntelyä tai paremminkin väittelyä keskenään, yksinäisen variksen ääntelyä sekä vielä 6 viherpeipeipon parvi pölmähti myös pihan puihin. Punatulkun ääntelyä kuului myös lähimetsästä, arvioin niitä olleen kaksi. Eli yhteensä kahdeksan eri lajia ja 56 lintua tuli meikäisen pihaan tänä vuonna pihabongauksessa.
Hyvin tyypillisesti lintuhommissa kun on kisa päällä niin ajan täytyttyä tulee heti joku laji esiin. Lavajärven pihaan ilmestyi yllättäen 15 linnun parvi tilhiä, valitettavasti ne jäivät nyt pihabongauksen ulkopuolelle kun oli jo kulunut yli tunti lopetusajasta, harmittavaa mutta totta.

Osa keltasirkuista pihan puussa

Pulu yllätti

Sain itseni ja koiruuden pienelle lenkille upean talvipäivän kunniaksi. Ajattelin käydä Lavajärven koulun takana, matkaa tulisi 4 km, keli oli aivan huippu. Päätin lähteä kokeilemaan potkukelkkailua pitkästä aikaa. Iso tie oli eilen hiekotettu mutta siinä pääsi aivan reunassa kelkottelemaan, lämpötila oli nollan tienoissa joten kelkkailulle se oli aivan loistava.  Jätin kelkan kaupan jälkeen tien sivuun ja jatkoin kävellen, tavoitteena oli kerätä ekopinnoja töyhtötintin ja hippiäisen muodossa mutta ne jäivät vieläkin tulematta, huomasin ex-Lavajärven kaupan pihassa ollessani sähkötolpan päässä jonkun hieman isomman linnun.

Yritin tihrustaa ilman kiikareita, lintu näytti aivan kyyhkyltä mutta mikä laji? Mielessä oli jokin aika sitten Komissa ollut uuttukyyhky. Sepelkyyhky  jäi laskuista pois kun sillä ei ollut mnkäänlaista "sepeliä" tai sen tapaistakaan kaulalla.
Lintu päättikin ottaa ritolat, onnistuin näkemään sen valkean yläperän eli lintu oli kesykyyhky, pulu.
Harmittavasti matkaa kotitontille oli vielä 400 metriä joten hyvä pinna jäi ainakin vielä saamatta.

Nyt kun tätä kirjoitan niin huomasin taivaalla lentävän linnun, oletin sen olevan räkätin mutta lentotapa ei oikein sopisi räksälle. Tekisi mieli sanoa että siinähän se pulu lensi mutta ....
Linnun koko sopisi tähän, mutta siviilirohkeus estää määrityksen, ohi lentänyt lintu jää nyt auki.
Tuli hyvä ekopinna kuitenkin.

Olen koukussa

Olen pahasti koukussa lumihangessa pyörimiseen. Syksyllä kun tulee ensimmäinen härmä "kävyn päälle" niin olen aina saunoessa käynyt vilvoittelemassa ulkona ja pyörähtämässä sen pienenkin lumen päällä. Kun vilvoittelukeikan jälkeen menee takaisin löylyyn on olo aika reipas ja huikea.

Kuvassa on tämän päiväisestä käymisestä jäljet. Riippuen millainen lumi on maassa niin sen mukaan mennään. Jos on täysin nuoskalumi niin siinä ei voi paljon nautiskellen pyöriä, se on sen verran kasaantuvaa että se ei anna oikeaa tunnetta. Jos on kova pakkaskeli ja on satanut lumi maahan, siinä on parasta käydä. Silloin oikein herää tähän maailmaan, ei siellä pitkään viihdy vaan kipin kapin takaisin löylyyn. Siellä se paras tunne tulee kun iho alkaa kihelmöidä.

Nuhaa en ole potenut, (täytyy kai koputtaa puupäätä!) näiden lumikylpyjen jälkeen. En voi sanoa että se olisi takuuvarma keino välttää flunssa mutta kuten monet jotka käyvät avannossa kertovat että he eivät ole poteneet tätä talviaikaista vaivaa. Itse uskon että näillä lumivierailuilla on vaikutusta ollut. Olen oppinut tämän tavan syntymäkodissani Turkimuksessa jossa kävin sisaruksieni kanssa hangessa.

Arktikaa seuratessa aina toukokuussa Virolahdella on meillä tapana käydä saunasta uimassa Suomenlahdessa. Vesi on aika vilpoista eikä majapaikassamme ole hyvää rantaa mennä uimaan vaan siellä täytyy hakea kastautumispaikkaa vähän pitemmältä. Olo on aina kuitenkin yhtä hyvä ja virkeä näiden uintien jälkeen. Hyvä ystäväni Kiasen Hanski on myös peto käymään uimassa näillä keikoilla, mehän aina venkoillaan muille saunojille virkistävästä vaikutuksesta.
Muistan kuinka vielä töissä ollessani eräässä leirikoulussa Ahvenanmaalla kävin myös toukokuun alkupuolella meressä uimassa. Vesi oli hyvin "kylmää" mutta kyllä luokan pojista löytyi aika monta kaveria jotka myös kävivät.  

Hiljaiseloa, mutta piristyyy.....

Tässä on nyt mennyt jo aika tovi kun viimeksi olen tarttunut "kynään" ja alkanut laittamaan sanoja paperille. Talvihan on muutenkin hiljaiseloa luonnossa, kaikki eläimet, kasvit pyrkivät joka päivä turvaamaan olonsa ja elonsa.

Keltasirkkuja ruokinnalla

On hienoa seurata oman ruokintansa hyörinää ja vilskettä. Tänäänkin siellä oli keltasirkkuja iso parvi (n 25 yks) sekä tiaisia, (tali + sini) sekä pikkuvarpusia kymmenkunta. Sitten yllättäin aloin kuulla iloista helinää, tilhiähän ne olivat. Hieman alle 30 lintua suoritti ylilennon ja hetken kuluttua ne olivat ruokinnan vieressä olevassa pihlajassa nauttimassa pakkasen kyllästämiä marjoja. Samoin siellä oli rastaita, räksiä taisi olla kymmenkunta. Seassa oli myös mustarastaita, näin ainakin kaksi koirasta ja samaan aikaan kuulin vielä yhden muran äänen joten tiiraan laitoin 3 mustarastasta.

Räkättejä pihapuissa

Viime yönä satoi aika paljon lunta, aamulla oli 10 cm kerros uutta lunta ja paikoitellen sitä oli kinostunut huomattavasti reippaammin. Ajattelin ensin ottaa päivän hyötyliikunnan kannalta ja tehdä lumityöt kolalla mutta sitten iski laiskuus, hain tallista mönkijän ja sain aurata yhden puolen tuntia kunnes oli pihatien ja pihan lumet pääosin siivottu. Kyllä siinä vielä riitti hyötyliikuntaankin kolahommia, ei ihan hikeen asti mutta kuitenkin. Nyt on piha hyvässä lyönnissä joten huomenna saa sataa aivan rauhassa.

Kasasin talon perustuksien viereen ison vallin, lumi on hyvä eriste ja se suojaa hienosti pakkasta vasten. Ennen vanhaan kun talojen perustukset eivät olleet nykytalojen luokkaa niin silloin oli tosi tärkeää saada pakkanen pysymään pirtistä ulkona. En tiedä onko tästä hyötyä mutta teen sen kuitenkin kun on aikaa ja välineet.  Pennissä on markan alku vai pitäisikö sanoa että sentissä on euron alku!

Koiramme Heta, vanha rouva, on jo tullut huomattavasti rauhallisemmaksi seurakoiraksi joka viihtyy hyvin kotinurkilla. Tänäänkin kun tein lumihommia niin koiruus kävi pari kertaa katsastamassa lähimetsässä löytyiskö mitään mielenkiintoista ja muun ajan se vietti köllötellen kotirappusilla. Kyllä Heta lähtee mielellään lisäämään ruokinnan evästarjontaa, ehkä se odottaa että hänelle tipahtaisi yllätys.

Pilyn talvipiha-kisassa olen juuttunut reiluun 25 lajiin, viimeisimpänä lajina sain korpin jonka kuulin Lavameren toiselta puolen, se oli laji nro 27. Tavoitteeni on saada 35 lajia, minulta puuttuu vielä "helppoja", hippiäinen, töyhtötiainen, pikkukäpylintu, vihervarpunen, puukiipijä, palokärki, Nämä nyt muistin äkkisiltään peruslajeista ja sitten on monia muita mahdollisia kuten pyrstötiainen, tundraurpiainen, teeri, lehtopöllö, kanahaukka, pähkinähakki. Joten se 35 ei ole mahdoton mutta hieman onneakin se vaatii. Aikaa on helmikuun loppuun joten ekat kevätmuuttajatkin voisivat jo olla tulossa. Näillä sivuilla on seuranta omista kisalajeistani, kannattaa lukea edistystäni tässä leikkimielisessä kisassa.

Heta Lavajärven jäällä

Laskennat 04.01.2015 Nokia ja Ylöjärvi

Nyt jo perinteisiksi luokiteltavat lintulaskennat Nokian Naulonvuoressa ja Ylöjärven Takamaalla tehtiin 4.1. Laskentasää oli lämpötilan suhteen aivan ok, päivän pilvisyys oli kyllä täyspilvinen ja aamupäivällä satoi ja tuuli kävi niin että haittasi jo havannointia.
Oma osallistumiseni näihin laskentoihin jäi tällä kertaa sivusta seuraajan rooliin eli latailin omia lintuakkujani hieman paremmalle tolalle, Kuten viestitin pojille niin kevätlaskentaan sitten tähdätään.

Nokialla oli mukana Kari, Helge , Hanski ja Antero, kaikki tuttuja Sorvanperän kiertäjiä entuudestaan. Ylöjärven reitin kiersi Miika, harmittavasti hän joutui menemään reitin yksin mutta tietäen Miikan kovan kunnon nyt hän pääsi sen omaan ripeään tahtiin sijuvasti.

Haastattelin yhtä laskijaa Nokian porukasta ja Helge kertoi reitin olleen selvästi helpompi kulkea, aina hankalan Naulonvuoren ylitys paluumatkalla oli nyt selkeästi helppokulkuisempi, aiempina vuosina poluilla olleet puut oli nyt raivattu, ainoastaan yksi vähän isompi puunrunko oli vielä näkyvissä. Sehän oli sitten kuin valtatie keskellä metsää. Uusia taloja oli taas tullut Sammalistontielle joten meidän reitti muuttuu kohta taajamareitiksi.
Ylöjärvellä ei reitin varrelle ole tullut paljon muutoksia. Lunta ei ollut kummassakaan laskennassa max 15 cm joten kävely oli helppoa.

Seuraavassa luettelen vain "parhaimpia" lajeja kummastakin laskennasta sattuman varaisessa järjestyksessä ja pienillä omilla kommenteilla varustettuna .
Nokian linnut olivat seuraavanlaiset:
Pyy 1, pyy ei ole aivan jokakertainen joten hyvä havainto aivan reissun alkupäässä.
Merikotka 12 !! Tähän täytyy laittaa oikein monta huutomerkkiä, sen verran hyvä määrä oli mekoja ollut Pyhäjärven jäällä odottamassa pilkkijöiden antamia ruoka-apuja.
Varpushaukka yksi saalistava
Harmaalokki 15 yksilöä samoin odottamasssa pilkkijöiden apuja. Hieno havainto!
Palokärki 2 yks, tietää kevätlaskentaan soidinhuutelua.
Käpytikka 7
Tilhi 25 varmaankin tyhjentämässä jotain pihlajia
Mustarastas 7, yllättävän paljon. Räksä 76 samoin tosi paljon.
Vain yksi hippiäinen, onko pakkanen tehnyt tuhojaan?
Hömö 7, töyhtö 2, kuusi 2, sini 17, tali 19. Olivatko tiaiset hieman piilossa?
Puukiipijä 2, närhi 1, varis 13,harakka 10 ja korppi 3.
Pikkuvarpusia vain 5, viherpeippoja 36 ja vihervarpusen ääntä kuului kahdelta suunnalta.
Kolme pikkukäpäriä , 25 punatulkkua ja keltasirkkuja 28.
Yhteensä lintuja oli 323 ja lajimäärä nousi oikein hyvään lukuun 26, siis oikein hyvä reissu!

Takamaalla Miika summasi yhteismääräksi lajeja 22 ja yksilöitä 357.
Käpytikkoja löytyi 11, tilhiä 65, mustarastaita vain yksi ja räkättejä 6.
Yksi koskikara oli Vähä-Vahanta joella
Aivan kuin Nokiallakin vain yksi hippiäinen, pakkanen?
Hömö 8,töyhtö 3, kuusi 3, sini 50 ja tali 58, tiaisten määrät aivan normaaleja.
Harakka 17, naakka 4, varis 13, korppi 2 eli varislinnutkin aivan normaaleissa määrissä.
Miika kertoi olleensa ilahtunut varpusten (5) isosta määrästä verrattuna muihin vuosiin.
Pikkuvarpunen 26, viherpeippo 25, vihervarpunen 2, urpiainen 2, punatulkku 13 ja keltasirkku 41

Summasummarum, laskennat kertoivat hippiäisten heikosta tilanteesta ja marjalintujen tilanne oli taas parempi johtuen pihlajanmarjoista. Nokian merikotkien määrä oli aika huima

Kuvan merikotkat eivät ole Nokialta