Puolukoita ja vihdoinkin kurkia

Läksimme vaimon kanssa lähimetsään keräämään puolukoita, tai oikeammin katsomaan joko siitä paikasta olisivat puolukat kypsyneet, olinhan ollut samassa paikassa reilu viikko sitten ja puolukoita oli vielä paljon raakoja. Nyt kun pääsime pelipaikalle niin huomasimme että mättäät olivat täynnänsä hyvin kypsiä marjoja, Noukkurit syöntiin ja marjaa ämpäriin, saimme sen aamupäivän pari tuntisen aikana parit ämpärilliset tätä punaista metsän herkkua.

Niittykirvinen (netistä)

Siinä kun olimme päät alaspäin keräämässä niin lintukorvani kuulivat jostain läheltä kurkien ääntä. Metsänrajan takaa nousi esille hienoja kurkiauroja, yhteensä 238 lintua. Ne olivat varmaankin nousseet jostain lähipellolta koska ne olivat niin matalalla. Kurkiauroja oli yhteensä 4 joista sitten muodostui tämä yhteisumma. Mukana ollut Heta-koirammekin huomioitsi nämä siivekkäät, sellaista ääntä ja meteliä ne pitivät. Näin siis lopultakin syksyn ensimmäiset kurkiaurani.
Muita lintuhavaintoja olivat muuttavat metsäkirviset, ehkä n 5 ja niittykirviset alle kymmenen muuttavaa lintua. Pajulintuja oli myös äänessä, ei niin selvästi laulaen mutta kuitenkin tunnistettavasti ja samoin pari tiltalttia lauloi omaa "tilt-talt" ääntään. Rastaita oli myös lennossa, todennäköisesti räkättejä.

Heta lepäämässä

Koiramme Heta, vanha rouva lähti myös mukaan hyvin halulla, metsäretket ovat sen mieleen, saahan se olla siellä vapaasti eikä se ole lähtenyt kauaksi, nyt täytyy koputtaa maalaamatonta puuta! Heta on pysynyt hyvin lähellämme ja tullut aina viheltäessä paikalle. Ikää koiralla on yli 10 v joten näiden reissujen jälkeen sen löytää aina makaamasta pöydän alta, niin paljon se kuitenkin liikkuu siellä metsässä. Täytyy verrata sen ikää ihmisen ikään, koiran iän sanotaan olevan seitsen kertainen verrattuna ihmisen ikään. Juokseppas itse metsässä 70 vuotiaana niin kummasti arvostaa lepohetkiä ja vesihörppyjä.

Perattuja puolukoita

Marjojen perkaaminen on sitten seuraava työ, kyllä niitä kerää mutta niiden roskien seulominen on aika kova homma. Kyllä kummasti arvostaa niitä puhdistettuja marjoja. Siinä puhdistuksen yhteydessä on hyvä tarinoida niitä näitä, istahtaa terassin tuoleihin ja juoda kuppi kahvia, siinä velatkin muuttuvat saataviksi! Nyt on vielä hienon lämmin auringonpaiste, oikea t-paita keli, mikä siinä peratessa. se kyllä täytyy myöntää että kaksi päivää peräkkäin kyykkien metsässä niin alkaa tuntumaan jo selässä! Yllättäen vaimo huikkasi että hän käy vielä hakemassa hieman marjoja kun on niin upea ilma, itse kyllä sanoin että minulle riitti, koira kyllä yllättäen lähti jälleen vaimon mukaan. Minä keskityin tämän kirjoittamiseen ja valmistelen saunan iltaa varten.

 

Syksyn tuntua

Metsähanhia

Olin lauantaina kavereitten kanssa "Ketunkiven kolossa" syysmuuttoa tähystämässä. Aamun ekat tunnit 06-09 olivat aika hyvätr, hanhia pari parvea, sepelkyyhkyjä n 50 (yht), haukkapuolella arvuuteltiin montako varpushaukkaa nähtäisiin päivän aikana, luvut olivat 10-15 välillä mutta nähtiinkin vain kolme muuttavaa varpushaukkaa, yksi mehiläishaukaksi määritetty kaveri myös oli matkalla etelää kohti.

Järripeippojakin kuultiin

Pienempiä lintuja oli hieman liikkeellä, odotettiin myös niitä olevan runsaammin mutta kai tämä "ilmaston muutos" on myös lyönyt leimansa niiden kalenteriin ja muuttovaihde ei vielä ole päällä. Rautiaisia havaittiin äänen mukaan n 10 muuttavaa ja peippolintuja vain n 50 m. Tiltaltti yritti laulaa ja yksi pajulintu määritettiin lähipuista. Sepelkyyhkyjä alkaa pikkuhiljaa kertymään parviin, nyt havaittiin n 50 metsästyksen kohdetta lentävän.

Pojat jaksoivat mennä taas sunnuntaiaamuna mennä jatkamaan siitä mihin jäätiin lauantaina, itse olin silmät ristissä sängyn pohjalla, en saanut itseäni liikkeelle. Tein vain kotipuolessa niitä näitä ja siinä sivussa joitain lintuhavaintoja. Yksinäinen tiltaltti lauloi lähimetsässä ja kotipuskissa oli aika kova kuhina, punarintoja, talitiaisia, sinitiaisia, peippoja näin ulkomuistista lueteltuna. Odottelin hieman kurkien ääniä, autoja nähtäväksi muta sain pettyä. Eilisen päivän aikana muutti jo joitakin tuhansia pitkäkauloja kohti etelää, itse en onnistunut näkemään ainuttakaan kurkea koko viikonlopun aikana.
Ainoastaan mielenkiintoisin havainto on kotitammen vieraat eli närhet ovat löytäneet jo puutarhan tammenterhot ja niitä käy popsimassa ainakin 3-4 eri yksilöä. Hyvä niin että terhot kelpaavat, samalla ne saavat luonnonmukaista levitystä.

Närhet ovat löytäneet kotitammen

Nyt sunnuntaina lämmitettiin sauna ja löylyjen välissä kävin terassilla vilvoittelemassa ja siinä hiljaa istuskellessa kuulin lehtöpöllön ääntelevän kodin  W-puolella, ehkäpä n 1-2 kilsan päässä, järven yli kun äänet kuuluvat yllättävän hyvin. Pohjanlepakko (?) lenteli myös ylläni, hieno nähdä että niitäkin on vielä liikkeellä. Mustarastaat ääntelivät rannan puolessa. Ne olivatkin ainoita ääniä lehtopöllön kanssa, sitten tietenkin joitakin autojen ja mopon äänet tulivat "häiritsemään" havannointiani mutta nehän äänet kuuluvat kylän normaaleihin, elämää antaviin ääniin.

Yöstä on varmaankin tulossa aika kylmä, tähtiä näkyi jo iltataivaalla. Se on syksy nyt!


 

Sieniretkellä ja hieman muutakin

Olen ollut kurssittelemassa itseäni Rautavaaralla, ms-liiton miesten kurssilla, kutsun sitä itse "Tosimiesten kurssiksi". Siellä puhuttiin monista tärkeistä meitä miehiä koskettavista asioista. Pääsimme viettämään laatuaikaa vanhojen tuttujen kanssa ja samalla siellä tuli taas plakkariin monia uusia "kohtalonveljiä" ympäri Suomea.
Vietimme siellä 4 päivää, jokaisena päivänä pääsimme nauttimaan saunalöylyistä, kävin,uimassa (vesi ei ollut kylmää!) olimme kanoottiretkellä, pääsimme nylkemään jäniksen (siis en minä nylkenyt vain kuvasin ja opin) ja sitten nautimme luonnonrauhasta kaikesta kiireestä kaukana.

Laavulla iltapalana loimulohta

Siellä keskustellessamme tulevaisuudesta lupasin että käymme kotijoukkojen kanssa sienessä, näin tapahtuikin. Nyt on takana jo kaksi sieniretkeä.
Olen oppinut taas kulkemaan sienisilmät päässä, vielä ei ole suppilovahveroitten parasta aikaa mutta nyt löytyy tosi paljon karvarouskuja, kehnäsieniä, kampaakääpiä, herkkutatteja, haaparouskuja ja myös kantarellit alkavat nousta kätköistään. Vielä lisäksi vaimoni näytti hyvän ja maukkaan yllätyksen, mustia torvisieniä.
Kyllä niitä sieniä kerää jos tietää mitä kerää. Sienet kannattaa opetella kunnolla, Tänäänkin olin hieman sivummalla itsekseni keräämässä ja samalla yritin opiskella sieniä, opaskirjan avulla. Olin jo laittamassa koriini koivunkantosieniä kun hieman tarkemmin niitä katsellesssani huomioni kiinnittyi niiden hyvin ohueen jalkaan, nehän olivatkin myrkkynääpikkäitä!
Onneksi en ollut käsilläni sieniä kosketellut !
Sienien ryöppääminen on minulle aina ollut mysteeri, sehän onkin sienten keittämistä, kiehauttamista.

Karvarouskuja Wikipediasta

Karvarouskut, haaparouskut tulee ryöpätä jotta niitä voitaisiin käyttää, säilöä tai sitten syödä sienisalaatissa, Ripaus suolaa niin avot !!

Herkkutatti wikipediasta

Kantarelli wikipediasta

Löysin tänään ekat kantarellini eräältä pieneltä hakkuuaukealta, nitä ei ollut montaa mutta olipa nyt jotain, kantarellleja ja mustia torvisieniä ei tarvi mitenkään valmistella. Samoin herkkutatteja ei tarvi mitenkään muuten valmistella kuin siivota roskat pois. Herkkutattihan on entisajan lihaa jota veistettiin suoraa ruokapöytään. Samoin lampaankääpä on oikein hyvää suoraan pannulle laitettavaksi, lampaakäävän lähisukulainen typäskääpä sen sijaan kannattaa "ryöpätä" Kehnäsieni kuuluu myöskin suoraan pannulle -ryhmään.

Kehnäsieniä wikipediasta

Tässä on nyt päivän opiskelujen saldoa, nyt vain toteuttamaan näiden keräämistä, onhan nyt menossa oikein hyvä sienivuosi.

Mustia torvisieniä