Talvipihakisa 2016-2017

Taas on aika kisan, talvipihakisa näin joulukuun alkaessa taas perinteisesti Pilyn alueen kodeissa. Mitä talvilintuja nähdään omalta pihalta talvikautena, kisa kestää aina helmikuum loppuun jonka jälkeen ovatkin jo vuorossa kevätmuuttajat. Olen asettanut itselleni huimaksi tavoitteeksi havaita 30 lajia. Kerran aikaisemmin olen tuon luvun saavuttanut, se edellyttää leutoa talvea, marjalintujen liikkumista, tavallisten lajien löytymistä ja sitten tietenkin jotain yllätystä.

Teen listaa jälleen havaituista lajeista tänne sivuille, joistakin laitan oikein kunnon tekstipläjäyksen, mutta päivitän tänne kisan etenemistä. Nyt mennään toista päivää joulukuusta ja lajit ovat reilun kymmenen kohdalla. Näillä mennään. Ekan päivän lajit olivat talitiainen, sinitiainen, viherpeippo, käpytikka, pikkuvarpunen, naakka, varis, harakka, tilhi, harmaalokki, närhi ja keltasirkku.  

Nyt on lauantai-iltapäivä ja aika tarkastaa saldoa. Nyt on lajit jo 16, uusina ovat tulleet merikotka!, harmaapäätikka, töyhtötiainen, korppi. Tämän päivän hienoin hetki oli kun kyttäsin ruokinnan läheisyydessä kuusitiaista (en nähnyt) huomasin että tikka lähestyy, se oli käpytikka ja vielä kuulin outoa ääntä, harmaapäätikka lähestyi myös. Tikat olivat kumpikin tulossa talia rouhimaan. Samaan syssyyn töyhtötintti tuli myös aivan lähelle, parin metrin päähän ja meni syömään auringonkukkaa. Päivän merikotka löytyi heti aamupäivällä muuttolennossa S. Aivan hitaasti kaarrellen, suorastaan majesteettisesti lintu tarkkaili alapuolella olevaa maisemaa. Hieno hetki!

Sunnuntaina oli kova pakkaspäivä, -20 astetta aamun varhaisina hetkinä. Olin piha-alueella kävelemässä ja kuulin kuinka urpiaisparvi lensi ylitseni, sitten huomasin kuinka pieni lintu läht puskasta ja äänteli kuin spinari. Hetken mietin voiko olla tosi, vihervarpunen, joita ei ole paljon ollut liikkeellä, voisi olla täällä. Tulin siihen loppupäätelmään että voi se olla! Tosi hyvä pinna pihakisaan. Nro 17. Punatulkkua en kuullut vaikka hyvin pitkään yritin, sitten täytyi menä sisälle lämmittelemään.

Itsenäisyyspäivän tunnelmissa kävin hakemassa koiruuttamme hoidosta ja paluumatkalla huomasin yhdeksän punatulkkua. Hyvä laji talvipihakisaan. Kotona katsellessa ruokintaa näin siellä tallareitten seassa yhden kuusitintin, laji jota olen jo pitkään hakenut. Nyt on talvipihakisassa koossa 19 lajia.

Tänään kun kävelin pihamaalla ja tein jotain lämpöpannun kanssa kuulin kuinka pikkuvarpuset tirskuttivat hädissään, avasin oven ja katsoin kun varpushaukka, naarasyksilö tuli melkein iholle. Sen verta varppari pelästyi että saalis jäi tirskuttaman puskaan ja saalistajalintu jäi ilman syötävää. Minulle tuli kuitenkin talvipihapinna nro 20. PIhassa ollessani huomasin 15 tilhen parven laskeutuvan Piittalan puihin. Hieno havainto. Sitten muistin kuinka vihervarpusta määrittäessäni olin nähnyt urpiaisia, sekin on uusi pinna, nro 21.

Nyt mennään joulukuun 13 pv ja odotettu pinna tuli kun fasaaninaaras putkahti alaruokinnalle. Sain seurata sitä tovin kuinka se hyvin varovasti murkinoi pudonneita kauransiemeniä. Väijyin muitakin pinnoja mutta eipä niitä kuulunut. Sää oli mitä parhain, pakkasta 5 astetta ja tyyni. Lavajärven jää mouruaa aika pelottavasti aina silloin tällöin, en haluaisi olla jäällä vaikka se kyllä kestäisi! Kävelin Piittalan rantaan eikä sielläkään ollut mtään erikoista, huomasin sauna nurkalla kirveen ja päätin halkaista yhden pöllin. Tuli aivan syksy mieleen mutta kyllä se halkesi. Kohentelin ruokintaa, laitoin jälleen yhden uuden talipallopussin roikkumaan sillä ei koskaan tiedä mitä se pussi voi tuoda tullessaan. Päivän hienoin hetki oli kun huomasin tutun fasaanin olevan vielä hengissä ja pelissä mukana.Se oli 22. laji talvipihakisassa.

Päivän teemana oli väijyä pihassa talvipihalintuja. Eilinen fasaanin esiintyminen innosti taas tarkkailemaan ympäristöä ja se kannatti. Ruokinnalla ollessani huomasin ison tinttiparven lähestyvän puita pitkin, olin aivan jähmettyneenä paikallani, laskin tiaisia olleen ainakin 100 yksilöä. Niitä vaan tuli koko ajan idästä päin. Tiaisissa oli ainakin tali- ja sinitiaisia. Arvioin niitä olleen yht 100 joten ilmoitin tiiraan 50 kumpaakin. Hieno määrä! Sitten kun kävelin pihaan kuulin aivan käpylintumaista ääntä, odottelin hetken ja määritin äänten aiheuttajan olevan pikkukäpylintu. Hyvä laji talvipihakisaan, se oli laji nro 23. Samalla kun tätä päivitän niin katselen kun hapäti tuli jällen iltahämärissä ruokinnalle talipötkön kimppuun.

Nyt oli vähän taukoa sepustuksissa, tänään 29.12 tuli hyvä aihe kirjoittamiseen. Näin aamulla isolepinkäisen istuvan sähkölangoilla, mitä lie kyttäämässä. Tuli kuitenkin kiva talvikisapinna, se on nro 24.  Juuri eilen laitoin uuden blogikirjoituksen jossa enteellisesti haikailin isolanttua. Näimme linnun tuossa Laurilan aukealla ollessamme Lavajärven laskennassa ja uumoilin sen näkymistä. Enne toteutui nopeammin kuin arvasinkaan. Päivän muita kivoja havaintoja on 4 käpytikkaa ruokinnan puissa sekä naaras harmaapäätikka samassa puussa.

Kävin kävelemässä lähimetsässä koiruuden kanssa, siellä teimme lenkin jonka pituudeksi arvelen kilometrin. Hyvä lenkki näin ekan päivän ratoksi. Nyt on menossa uusi kisa valtakunnallisesti jossa kerätään omasta pihasta lajeja. Kisa ei ole varsinainen kilpailu vaan 100 vuotiaan Suomen kunniaksi käytävä mittelö, kukin kerää omalta pihaltaan lajeja tavoitteena 100 lajia. Oma piha-alue on laajennettu aina 400 metriä isommaksi jokaiseen ilmansuuntaan eli aika laaja alue. Lavajärven piha-alue yltää aina kaupalle asti, Kierumanperän tielle ja Lavajärven toiselle puolen, Laurilan aukealle. Kyllä tästä alueesta nyt kerää 100 lajia! Tänään sain hömötiaisen mutta en sitä lajia voi ottaa Pilyn kisaan. Ajattelin kirjoittaa tästä uudesta kisasta omat sivunsa.

Toka päivän lenkki oli aivan kotinurkilla, saaliina 30 sinitiaista, 15 tallaria, närhi, pari harakkaa ja 30 naakkaa. Siinä päivän lintusaalis.

8.1. avasin ulko-oven ja kuulin heti tuttua ääntä, pyrstötiaisen sirinää. Hämärän hetkenä en kauan jaksanut hakea lintuja vaan tyydyin toteamaan että talvipinna tuli, nro 25

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti