keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Kevään tunnelmaa 11.3.

Päätin aamulla että kirjaan kaikki päivän lajit ulkohommien ohella. Suoritin oman aamuvakioni eli terassistaijauksen klo 10-11. Lintuasemilla on aina vakioitu aamun tarkkailu auringon noususta pari kolme tai neljä tuntia aktiivista tarkkailua. Vaikka kotitalo ei olekaan lintuasema saatan silti täälläkin tarkkailla vakioidusti aamun tunnit ja muun ajan tarkkailla muiden töiden ohella.

Kuva Timo Palomäki
Päivän saldo on tätä kirjoittaessa klo 17.00 viisitoista lajia. Aamun tarkkailu alkoi hieman myöhässä mutta lupaan parantaa tapani tästä eteenpäin. Laulujoutsenten kiertely oli selkeästi aamun piristävin ruiske, ensiksi kuulin joutsenten ääntä Lavajärveltä päin, kai siellä on jo Ruonanjoen kohdilla sulaa sen verran että joutsenet löytävät ateriointi paikkaa ja meluavat sitten kevään kunniaksi. 7 linnun nätti parvi joukahaisia lensi länteen päin ja päivän aikana näin yksinäisiä tai sitten pariutuneita joutsenia kiertelevän yhteensä 7 joutsenta eli päivän joutsensaldo oli 14.

Vihervarpunen oli aamupäivän toinen mukava laji, spinarin ääntä kuului aika usein mutta itse lintua en päässyt näkemään. Kuulin kyllä hieman isomman parvenkin ääntä joka eteni puiden latvojen tasolla, arvioisin että siinä parvessa olisi ollut yli kymmenen lintua. Yhteisummana päivän vihervarpusista voisi laittaa muistiin 30 lintua. Toinen viher-alkuinen lintu joka oli yllättävän runsas oli viherpeippo. Ainakin siltä tuntui kun lintujen ääntä kuului aamun tunteina aika tiuhaan, yhteensä ehkä noin parisenkymmentä lintua.

Varislinnut olivat korppia lukuunottamatta myös hyvin esillä, närhiä summasin 3-4 kpl, variksia kuului samoin ehkä viiden eri yksilön äänet ja naakkoja näkyi ja kuului ainakin parinkymmenen linnun edestä. Naakoista voisi vielä todeta että ne ovat selkeästi pariutuneet koska aina kun näki naakkoja niin niitä oli parillinen määrä. Herra harakkaa oli ainakin 4-6 linnun verran päivän havainnoissa.

Tiaisista olivat sini- ja talitiainen voimallisemmin esillä. Johtuisiko siitä kun meillä on tiaisille sopivia pönttöjä pihapiirissä aika tiuhaan, laskin että näen terassilta viidentoista pöntön paikan. Kunhan kirjosiepot saapuvat toukokuussa niin sitten vasta nähdään kuka hallitsee kutakin pönttöä. Kuusitiaisen laulua kuulin ja näinkin pariin otteeseen laulavan linnun puun latvassa. Hömötiaisen ääntelyä kuulin pari kertaa Lavajärven rantamilta päin.

Käpytikkoja arvoisin olleen ainakin kahden reviirin verran koputtelijoita, yksi reviiri on aivan kotipihan tuntumassa ja toinen hieman etäämpänä. Tikkojen laulu on niiden nakuttamista ja näin keväällä tikat hakeutuvat sähkötolppien peltiosia hakkaamaan, siinä on "kaikupohjaa" aika hyvin Punatulkkujen pehmeää ääntä kuulu enää harvakseltaan, toisin kuin talvella niitä oli selkeästi enemmän äänessä. Johtuisiko ruokinnasta ?
Mustarastas on aika piilotteleva laji mutta sillä on tunnusomainen ääni jota ei voi sekoittaa muihin lintuihin, etenkin kevään edetessä mustarastaiden huilumainen laulu kuuluu äänimaailmaan joka on lähtemättömästi ihmisten mielissä. Nytkin tätä kirjoitettaessa huomasin yhden mustarastas koiraan nousevan lähipuun latvukseen jossa osaan hyvin kuvitella sen laulavan. Ei tämä lintu nyt vielä antanut omaa lauluesimerkkiään vaan lennähti taas metsän kätköihin.

Kuva Harri Partanen
Vielä illalla odotan että paikallinen lentopöllö alkaa taas oman ääntelynsä joten päivän lajimäärä voi nousta aina kuuteentoista. Odotin kyllä tälle päivälle jotain keväistä muuttolintua mutta eihän mikään kukko käskien laula vaan ne antavat odotuttaa itseään, lintukärpäsen pureman kokenut ei vaan malta millään odottaa.
Nyt on saunottu ja ilta ehtinyt pimeäksi, kuulin ja näinkin lehtopöllön joten päivän lopullinen lajimäärä oli 16.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti