tiistai 24. maaliskuuta 2015

"Risu"savotan lomassa kuultua

Kotimme lähellä on puronotko jossa kasvaa hyvin leppiä ja raitoja. Tässä notkossa on varmaankin pesinyt satakieli, ainakin sen laulua kuulin joitakin vuosia sitten kevään lopulla ennen pesintäkauden alkua. Satakieli oli silloin hyvin äänessä mutta en sitten ryhtynyt hakemaan sen mahdollista pesää.
Kuitenkin siellä kasvavat lepät yms puut ovat nyt tulleet tiensä päähän ja niinpä aloin kaatelemaan niitä meille kotiin polttopuiksi.

Tavoitteeni on siivota se puronnotko hieman siedettävämpään kuntoon jotta sinne voisi viedä linnunpönttöjä, niin pienireikäisiä kuin hieman isommillekin kololinnuille. Onhan tämä hieman typerää puuhaa kaataa vanhoja lehtipuita mutta ihmismieli tekee omia ratkaisujaan omista lähtökohdistaan. Puronnotko oli täysin kulkukelvotonta paikkaa ja nyt olisi tavoitteena saada siitä ihmissilmään sopivampi paikka. Sehän on saanut kasvaa nyt parisenkymmentä vuotta aivan rauhassa omaa kasvuaan. Itse puro ei ole mikään iso, loppukesällä tuskin menee paljon vettäkään. Nyt kevätaikaan siellä on kyllä vaara kastella itsensä. Puro laskee Lavajärveen.

Olen tehnyt kaatohommia siellä pelkän kirveen ja pikkusahan kanssa, hyötyliikunnan nimeen on tehty hommia. Kun sitä tekee 2-4 h putkeen hommaa, kaataa puut ja karsii, Pätkii rungot sopivaan mittaan jotta jaksaa ne kantaa ylös pellon reunaan josta haen ne mönkijällä kotipihaan "jatkokäsittelyä" varten. Tällaisen työrupeaman jälkeen ei kyllä kaipaa minnekään kuntosalille, ainoastaan saunaan voisi suunnata melkein heti mutta täytynee odottaa vielä iltahetkeen asti tätä suomalaisten hienoa keksintöä. Täytyy kyllä myöntää että olen sortunut konevoimankin käyttöön kun ne puun rungot ovat olleet jo pari kertaa reiden paksuisia. Tällaista jössikkää ei tohdi ruveta millään kirveellä kaluamaan vaan mielellään kaivaa moottorisahan kätköistä esiin. Jo pelkästään niiden parimetristen runkojen rahtaaminen käy aikalailla voimien päälle. Ainakin tähän mennessä olen onnistunut ne kaikki raahaamaan tai kantamaan ylös notkosta pellon reunaan.

Kuvan joutsenet ovat Parikkalasta a'la Harri Partanen
Siinä työn touhussa on hyvä kuunnella ja katsella ympäröivää luontoa. Tänään kuulin yhden pikkukäpylinnun lentävän siitä yli ja samoin yksinäinen tikli lensi onneksi aivan ylitseni. Aamun ensimmäisenä äänenä kuulin tutun sepelkyyhkyn pöllömäisen huhuilun. Tämä ääni on kyllä kuulunut jo aikaisemminkin mutta nyt vasta sen tohdin laittaa täysin varmana havaintona. Tämän päivän muita mielenkiintoisia ääniä olivat joutsenten yhteysäänet lintujen lentäessä hieman vaihteleviin ilmansuuntiin. Kyllä sen jo on oppinut tietämään että onko kyseessä se parivaljakko joka laskeutuu Lavajärveen vai onko sieltä tulossa isompi tokka joutsenia. Tintit olivat hieman hätäännyksissään omien pönttöjensä lähistöllä mutta ei niillä ollut hätä päivää koska varoin touhuamasta liian lähellä.    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti