Syysarktikaa Siikasaaressa ja vähän muuallakin

Vietimme 19-24.9 melkein koko ajan näillä turhuuden kallioilla joilla keväisin otamme vastaan kevään tsirkuttajat, halusimme näin kokea syysarktisen muuton hurmaa. Teimme retkiä pitkin ja poikin, kävimme Parikkalassakin asti, vietimme yhden päivän Himavuorella, joka sijaitsee aika lähellä Siikasaarta.

Emme päässeet kokemaan aivan samanlaista menemisen hurmaa kuin on koettu keväisin. Kyllä toki teimme oivia havaintoja, lähinnä linnuista. Joistakin eläimistä saimme näköhavaintoja, lepakosta pöntössään päivälevolla, Parikkalaan ajomatkalla näädästä ja supikoirasta elävinä ja joistakin raadoista tien pientareella.  Hirven jälkiä oli aivan majapaikkamme lähimetsässä joten näitä sarvipäitä oli mahdollisuus nähdä, enneksi emme havainneet!

Kotimatkalla teimme koukkauksen Teutjärvelle, jolla oli joitakin päiviä aikaisemmin havaittu suuri valkkaripotti, 20 000 lintua lepäili Teutjärven pelloilla. Pääsimme todistamaan aika ison parven lentelyä, tokko siinä oli aivan kaikkia tästä huimasta määrästä mutta aika vaikuttava näky se oli!

Osa valkkareista

Seuraavassa on joistakin lajeista listaa ja kommentteja.
Gavioista ei voi kertoa paljon mitään, näimme kumpaakin lajia.
Silkkareita oli päivittäin merellä tosi paljon, ei havaittu selvää muuttoa.
Merimetsoja löytyi paikallisena joitakin ja pieniä muuttoparvia.
Harmaahaikaroita oli muuttopuuhissa aika paljon, 98 summattiin erään päivän saldona.

Kyhmyjoutsenia oli paikallisena ja laulujoutsenia pari parvea.
Tundrahanhia oli muuttolennossa, ehkäpä noin 300 yksilön verran kokonaisuudessaan.
Metsähanhia löytyi ehkäpä saman verran.
Merihanhia oli vasta päätöspäivänä, n 50 yksilön verran.
Kanadanhanhia oli joitakin
Valkoposkihanhia oli varmaankin 15 000 edestä! Huima määrä ja hieno kokemus!
Sepelhanhia nähtiin aika vähän, alle 100

Sinisorsia päivittäin, jouhareita vain alkupäivinä, Lapasorsaa saimme odottaa aika kauan, haapanoita nähtiin muuttolennossakin, taveja ei ollut montaa parvea. Lapasotkia oli yllättävän paljon, joitakin kymmeniä! Tukkasotkia puolestaan nähtiin selvästi enemmän.

Mustalintu löytyy yhden päivän merkinnöistä, samoin alleja löytyy parina päivänä. Telkkä puolestaan oli päivittäin kuten myös isokoskelo.

Merikotka on selvästi runsastunut, Sääksi tuli parin päivän merkinnöistä, kuten Parikkalan keikalta!
Yhden päivän huippuhetki oli kun saimme haarahaukan silmiimme, lintu näkyi Siikasaaren kallioilta. Haarahaukkaa saimme ihailla pienen tovin. Samaan hetkeen tuli myös toinen hyvä havainto kun pähkinänakkeli kävi kääntymässä kärjen männyssä, se oli aika huima hetki!

Ruskosuohaukka oli suohaukoista yleisin, sinisuohaukkoja saimme ihailla joitakin kappaleita. Yksi sirosuohaukkakin mahtui mukaan, näimme kaverin Siikalahdella. Piekanoja muutti joitakin, hiha oli selkeästi yleisin muuttava petolaji. Mehiläishaukkoja saimme joitakin, varpushaukka oli selkeästi toiseksi yleisin, kanahaukkakin oli joitakin yksilön voimin. Tuulihaukkoja ehkäpä yhteensä 5 kpl ja nuolihaukkoja oli paikallisena ja muuttavina. Yksi ampuhaukka löytyi saalistavana Siikalahdella.

Teeri oli jälleen Siikasaaren kalustossa ja samoin pyy. Luhtakana äänteli Parikkalassa. Nokikana nähtiin joitakin kertoja, töyhtöhyyppä tuli Parikkalasta, lehtokurppakin löytyi sieltä ja taivaanvuohia äänteli useassa paikassa Parikkalassa. Yksi naurulokki nähtiin Haminassa käydessämme. Muista lokeista merkittiin kala, harmaa, selkä ja merilokki.


Pulukin nähtiin lopulta Parikkalassa, uuttukyyhkyjä ja sepelkyyhkyjä oli selkeästi muutolla. Sepluja näimme varmaankin lähemmäs tuhat. Harmaapäätikka näkyi vain kerran ja samoin pikkutikka. Käpäreitä oli vähän enemmän mutta isointa tikkalintuamme eli palokärkeä nähtiin selkeästi enemmän, olihan tikoilla aika voimakas vaellus itään päin.

Kuskimme Kari tekemässä iltapalaa!

Kiuru oli vielä aika yleinen Parikkalan pelloilla. Haarapääskyjä näimme Siikasaaresta muutolla joitakin. Syksyyn kuuluu eittämättä niittykirvisen muuttoääni ja rautiaisen ääni. Metsäkirvisen ääni kuului vain pari kertaa. Peukaloisen yhytimme viimeisinä päivinä. Punarinta oli listalla melkein päivittäin. Kivitasku oli kärjessä alkupäivinä. Rastaat olivat kaikki . Pajulintu ja tiltaltti löytyivät saaresta. Hippiäisen ääntä kuului aina kun kävi Uturin kierroksella. Tiaiset olivat kaikki, pyrstötiaisen ääni kuultiin alkupäivinä. Puukiipijä oli yllättävän usein äänessä.
Västäräkkejä oli yllättävän paljon, yhden päivän saldona oli yli 300, isoin parvi oli 70 yks!

Kyseinen iltapala

Isolanttu tuli Parikkalan keikalta, varislinnut löytyivät kaikki. Olisiko närhillä jonkinlaista vaellusta havaittavissa?

Pikkuvarpunen jäi ainoaksi varpuslinnuista. Peippolinnuista peippo ja järri, urpiaista kuultiin pari kertaa. Viherpeippo oli yllättävän vähälukuinen kun taas vihervarpunen oli hyvinkin runsas. Punatulkku kuultiin pari kertaa. Pajusirkku ja keltasirkku nähtiin pari kertaa.

Harri Partanen

Tässä oli kooste lajeista. Parikkalan vierailulla meille toimi tosi hyvänä paikallisoppaana Partasen Harri, vaikka emme saaneetkaan kuukkelia, metsoa ja pohjantikkaa listoillemme hyvästä yrityksestä huolimatta. Tässä kohtaa voi vain todeta että Harrilla on upeat ja ainutlaatuiset paikat aivan käden ulottuvilla, Kiitos Harri meikäpoikien pyörittämisestä!

Tältä reissulta jää varmastikin mieleen palokärkien vaellus, olihan se ainutlaatuista nähdä palokärkien lentävän suoraan kohti itää, päivittäin melkein kymmenkunta vaeltavaa lintua tuli kirjattua.

Meikäpoikiin kuului Kurppakomppania miinus Helge, hänellä oli paljon puhuva este viskimailla seikkailemisen osuessa samaan ajankohtaan. Kari, Hanski Antero ja allekirjoittanut kuuluivat tähän syysmuuttoryhmään.

Jaa niin se kilpailu, se taisi päättyä tällä kertaa kahden voittaessa ykkössijan. Hanski ja Antsa olivat tietävimmät tässä leikkimielisessä matkan piristeessä.        

Kurppakomppaniaa