lauantai 3. toukokuuta 2014

Tornien taisto 3.5. ja valkohäntäkauris

Valtakunnallinen tornien taisto käytiin 3.5, olimme kavereiden kanssa Hämeenkyrön Kirkkojärven tornissa, tämä vuosi oli 13. Keskiarvo lajimäärästä on 62 lajia, tänä vuonna pääsimme 60 lajiin. Pelastuksemme oli huono sää eli pudotuskeli joka toi meille kahlaajia. Muuten lajit olivat hyvin tavallisia, voisi ehkä mainita pikkutikan joka huuteli lähipuissa, teeren joka lensi järven ylitse pari kertaa, paikalliset petolinnut ruskosuohaukka, hiirihaukka, tuulihaukka ja varpushaukka.
Vesilinnuista löytyi meille päivän paras lintuhavainto, heinätavipari oli vastaranalla aamusumussa, yksinäinen kuikka lensi järvellä, telkät, sinisorsat, silkkiuikut, tavit ja yksinäinen isokoskelo. Nokikanoja ei ollut montaa yksilöä. Lokkilinnuista valtalaji olivat naurulokki ja kalalokki, harmaalokkeja oli joitakin ja pikkulokkeja lopultakin löytyi useampia. Jäimme kaipaamaan selkälokkia!

Kahlaajat olivat aika hyvin edustettuina, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, kuovi, metsäviklo näistä "paikallisista", muutoparvia oli rantasipillä (3 yks), valkoviklolla (7), punajalkaviklo (1), liro (1) ja päivän parhaana kurmitsat joita näimme isot parvet (140+30), linnut olivat todennäköisesti kapustarintoja joilla on parhaillaan kova muutto. Jäimme kaipaamaan pikkukuovien parvia, joita voisi aivan hyvin nähdä. Hysyjä eli hyönteissyöjiä hieman odotettiin mutta eipä niitä vielä tullutkaan, mustapääkerttu aiheutti meille pientä päänvaivaa kunnes linnun ääni löysi paikkansa. Pajulintuja lauloi lähes kymmenkunta tornin lähellä. Näistä pienemmistä linnuista jäimme kaipaamaan tiltalttia, ja sirittäjää.

Meillä on aina muiden lintukavereiden kanssa kisa tornien välillä. Olemme olleet aika tasaväkiset Hirvijärven tornin kanssa, kuitenkin parina viime vuonna on Hirvijärven porukka ollut hiemen niskanpäällä. Myös tänä vuonna pääsi Ylöjärveläistorni kuittaamaan voiton päihittämällä meidät yhdellä lajilla. tuloksena oli Hkyrö 60 -- Yvi 61.

Päivän paras elämys tuli kuitenkin nisäkäspuolelta kun pääsimme todistamaan valkohäntäkauriin uintia yli kirkkojärven, kauris päätyi retkellään aivan tornimme alapuolelle, jossa eläin katseli ympäristöään arkana, pelästyi ehkäpä kameran sulkimen ääntä ja lähti kohti taajamaa. Toivoimme että eläin selviäisi tästä retkestä ilman isompia kolhuja! Sain kauriin uintiretkestä kuvasarjan josta laitan joitakin tähän jutun yhteyteen.
Hieno elämys joka tuli aivan yllättäin eteemme, aina näkee kun on vaan aistit valppaina!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti