tiistai 29. huhtikuuta 2014

Kesää hakemassa

Olin vaimon kanssa kesää hakemassa viikonpäivät Välimerellä Kyproksen saarella. Meitä helli auringon paiste ja upeat kesäkelit, yli 30 astetta lämpöä joka päivä, heti täällä kotisuomessa  tuli paluu normaaliin arkeen, ei paljon pärjää pihalla t-paidassa ja shortseissa.
Linnuista Kyproksella en voi kauheasti kertoa, retki oli puhtaasti lomaa, mitä nyt kiikarit olivat kyllä mukana mutta.... Samettipääkerttu, töyhtökiuru, turkinkyyhky olivat ne erikoisimmat jokapäiväiset vieraat lajit. Täällä tuntuu kevät edenneen, aamulla kun en malttanut nukkua vaan menin käymään terassilla kuulin heti tiltaltin, pääskyset olivat tulleet ja kirjosieppo oli jo tarkastamassa pesäpönttöjä (?)

Kyproksen luonto oli hyvin kuivaa, en yhtään ihmettelisi jos siellä syttyisi maastopaloja. Kyllähän niistä paloista saadaan lukea ja kuulla uutisia tässä kesän kuluessa, valitettavasti. Kohteemme oli Pafoksessa, jossa hotellimme sijaitsi aivan meren rannalla. Mitään merellä tapahtuvaa muuttoa ei näkynyt, joitakin lokkilintuja, todennäköisesti etelänharmaalokkeja lenteli aina illan tullen.  Yhtäkään sorsalintua en nähnyt koko reissun aikana. Haikaroita näin neljän yksilön muuttoparven, kylläkin vain pienen hetken joten määritys jäi täysin auki, valkoisia pitkäkauloja ne olivat, mahdollisesti lehmähaikaroita, silkkihaikaroita tai jalohaikaroita, nämä lajit kun ovat siellä hyvin mahdollisia.

Petolinnuista tuulihaukka oli hotellimme lähellä, melki päivittäin sen siellä näki. Eräällä retkellämme näin jonkin isomman petolinnun mutta se jäi täysin liian kauaksi. Kahlaajalintuja näin eräänä päivänä tulevan rantaamme, suosirrin oloisia mutta kun ei ollut kiikareita lähempää tarkastelua varten niin nekin jäivät tarkemmin määrittämättä. Sitten kun sain kiikarit käteeni ja silmille niin tilanne oli jo ohi.

Kyyhkylintuja siellä oli kahta sorttia, meille tuttuja puluja ja turkinkyyhkyjä tuntui olevan lähes jokaisessa paikassa. Töyhtökiurun laulu oli myös jokapäiväinen livertäjä, samoin myös täällä kotisuomessa vähenevä varpunen oli kaupunkiympäristössä hyvin yleinen. Viherpeippoja ja hemppoja kuului aika usein. Samoin olin kerran kuulevani niittykirvisen ist äänen. Varis oli myös hyvin jokapäiväinen "roskalintu".

Samettipääkerttu oli edellisistä etelän reissuista tuttu kaveri, hieno lintu  punaisine silmineen. Tikli oli parina päivänä vierailevana tähtenä. Pääskysiä tuntui olevan hyvin paljon liikkeellä, olisko ollut lievää muuttoa. Olin kerran näkeväni eräällä vaaleahkolla pääskyllä törmäpääskyn rintamuksen raitaa mutta ei sitä voinut pitää varmana. Talitiainen oli hotellimme läheisyydessä, ei kuitenkaan montaa yksilöä. Kirskulintuihin kuuluva tervapääsky oli hyvin yleinen. Rastaan kokoisia mehiläisyöjiä tuntui olevan enemmänkin, näin vain yhden kaverin mutta ääntä kuului kuin useamman linnun parvi olisi ollut liikkeellä.

Tässähän näitä tunnistettuja lintuja vaikka reissu oli täysipainoinen lomareissu jossa ladattiin akkuja loppukevättä varten.
Seuraava blogikirjoitus tulee kovan tornien taiston tapahtumista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti