Meillä on jo perinteiseksi luokiteltava tapa viettää lintuihmisten juhannusta, kisataan omalla tontilla näkyvistä lajeista määrättynä aikana joka vuosittain vaihtelee.Tänä vuonna päädyttiin vain juhannusaattoon rajattuun kisaan, klo 09-24 oli kisa-aika. Mukaan lähti kolme tonttia, Lavajärveltä meikäläinen sukulaisten kera, Sasista Hakalan Kari yhdessä vieraineen ja Kaipiosta Palomäen Timo kotijoukkoineen. Meillä kaikilla oli lintujahti ohjelmassa kaiken muun touhun seassa joten hyvin vaihtelevissa merkein "ehdittiin" tipujen perässä tiiraileen.
Lintumies on kyllä koko ajan hoksottimet vedettynä esiin, vaikka saunan lauteilta voi tehdä havaintoja tai sitten ruokapöydästä ikkunasta katsoen. Parasta havainnointiaikaa on puuhastelu pihamaalla esim pihahommien aikana tai kokon rakentamisen yhteydessä. Olen saanut "luvan" käyttää mökin rantaa myös kisan aikana tähystyspaikkana, tänä vuonna tein niin että laitoin muistiin ne lajit jotka sain Piittalasta ja niitä tuli 4 kpl. Sasin tontti sijaitsee Kirkkojärven lahden rannalla joten tätä taustaa vasten on muina vuosina tehty em päätös tasapuolistamisena. Timon piha on maalaismaisemassa peltojen "keskellä" joten häneltä puuttuu tämä vesielementti täysin.
Kisasaa käytiin yllättävän tasaisissa merkeissä näin tuloksien puitteissa. Itse kunkin tahon havainnointiaktiivisuudesta on vaikea sanoa mitään, sen verran tiedän että Timolla oli jotain suoretkeilyä koululaisten kasvien keräämisen kanssa, Tmo raportoi myös optiikan puuttumisesta kun kiikarit olivat autossa, joka oli jossain muualla. Tämä kisahan on leikkimielistä harrastamista meille tärkeän asian puitteissa, joka kuitenkin otetaan vakavasti pilke silmäkulmassa. Näin juhannuksena voi siellä silmäkulmassa olla myös hivenen muutakin promillejuomaa värittämässä tapahtumaa.
Lopputuloksena kisasta oli että voidaan julistaa kisan päättyneen tasapisteisiin 39-39-39. En laske mukaan rannasta nähtyjä lajeja. Seuraavasa lyhyesti kunki osallistujan kommentteja kisasta ja lajeista.
Kaipiosta kajahti hyvin perinteisesti, palokärki, korppi ja räystspääsky tasoisia lajeja. Seuraavan päivän aamuna oli jo punavarpunenkin ollut äänessä joka itse kisa-aikaan oli pysytellyt vaiti. Myös "pahoja" puutteita olivat olleet metsäkirvisen hiljaisuus ja kurkien vaitiolo, myöskään paikallinen tuulihaukka ei näyttäytynyt koko aikana. Timon viimeisenä lajina oli klo 23 saatu laulujoutsen.
Sasin puutelistassa olivat ainakin lehtokurppa ja viherpeippo, jotka olivat heti seuraavana päivänä olleet framilla, myös hiirihaukka (kynsissään käärme!) ja kultarinta olivat olleet juhannuspäivän tarjoilua. Lavajärven puutelistalle voidaan laittaa vesilinnut kun itse pudotan ne pois ja samoin putosivat harmaalokki ja selkälokki.
Itse kisa kannattaa aina kun sain täydennystä tämän vuoden tonttipinnoihin kuullessani taivaanvuohen "mäkätystä" pihaan. Se olikin yksi pahoista puutteistani tämän vuotisista lajeista. Kun syksy koittaa on sen havaitseminen aina vain vaikeampaa. Nyt alkaa jo kahlaajien syysmuutajien ensimmäiset kaverit olla mahdollisia, näin pian se kesä kääntyy kohti syksyä!
Haukkojen suhteen oli Sasi paras kolmella eri lajilla, kalasääski, nuolihaukka ja tuulihaukka? Kaipion pihaan sai Timo Lavajärven tapaan vain yhden petolinnun, luulisin sen olleen hiirihaukan. Lavajärven listalta löytyy tuulihaukka. Muita mainitsemisen arvoisia lintuja olivat Lavajärveltä peukaloinen (lauloi hetken lähimetsässä), käenpiika naapurin koivikossa, pensassirkkalintu Lavajärven rantapusikoista, metsäviklon ääni ja lehtokurpan ylilento kisan viimeisenä lajina klo 23.
Tämä oli hauska tapa viettää keskikesän juhlaa, ehkä ei tämä harrastus ole vielä auennut kaikille mutta lähipiiri joutui kestämään (taas) tämän jussin koukeroiden lintumetsästyksen. Liuntuharrastus on lyönyt leimansa ainakin meikäläisen otsaan pysyvästi! Tämä blogikirjoitus on nyt ilman kuvia, koittakaa jaksaa kahlata teksti läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti