Viimeinen rypistys 29.11.

Tehtiin Palomäen Timon kanssa näin marraskisassa viimeinen kova rypistys. Timo tuli Lavajärvelle ja otti meikäpojan kyytiin ja tavoitteena oli lisätä marraspinnojen määriä, Timolla luku on niinkin kova kuin 59 mutta meikäläisen 40 kaipaa vielä paljon uusia lajeja. Tämä oli selkeä tavoite!

Timo Palomäki

Ensimmäinen stoppi oli heti Lavajärvellä ja lehtopöllön perässä soitettiin atrappia. Eihän se kukko käskien laula eikä pöllö tullut esille, tyhjää nuottaa vedettiin. Timo oli kyllä jo aamuhämärissä autolla meille ajaessaan nähnyt viirupöllön langalla, kuva oli siitä todisteena.

Jatkoimme Kiikanvuoren maisemiin, Timo kertoi että näissä maisemissa oli lapinpöllö pesinyt Hämeenkyrössä joitakin vuosia sitten. Eihän siellä ollut mitään ihmeellistä, normaalit tiaiset äänessä.
Tästä reissumme jatkui Kyröskoskelle, sahan maisemiin ja hahaa katsomaan. Sieltähän harmaahaikara löytyi, jopa kolme kappaletta, Timo kertoi että hän on nähnyt niitä useampiakin samoilla kivillä patsastelemassa. Harmaahaikara on hauska näky järven isojen kivien päällä kun ne väijyvät ja seisoskelevat patsaina. Marraspinnani nro 41.

Automatka jatkui Kyröskosken kautta Järvenkylän järvelle jossa ei ollut uusia lajeja, isokoskeloita iso 65 yksilön lautta kalastelemassa. Sieltä mentiin Alhonjärvelle,Vesäjärven kylälle. Isolepinkäiset olivat hauska näky, toinen oli järven N-päässä lekuttelemassa ja toinen parin kilometrin päässä langalla. Nyt näin sen kunnolla. Järvellä oli myös joutsenia iso keräytymä, arvioimme niitä olleen 250, oli se aikamoinen toitotus kun linnut päättivät muuttaa paikkaa, seassa näkyi olevan joitakin tämän vuotisia nuorikkojakin. Joutsenia katsellessamme tuli paikalle myös yksi marraskisailija, Järvisen Hannu joka oli jollain pesän etsimisreissullansa kun hän rengastaa petolintuja. Täytyy sanoa että kovaa työtä ja etsimistä!

Vesäjärven jälkeen hakeuduimme Parilanjärvelle jolla voisi olla joitakin vesilintuja. Timo kyllä epäili lintujen jo ehtineen hävitä, kun järvi meni jäähän tässä kylmien ilmojen myötä mutta löytyihän sieltä yksi naaraspukuinen telkkä sekä tiklien parvi jossa oli parisenkymmentä lintua. Päivä rupesi jo pimenemään joten suuntasimme "cityä" kohti. Teimme pienen mutkan Hämeenkyrön kirkkojärven erääseen lahteen jossa voisi olla myös vesiäisiä. Tällä Prentin lahdelta löytyi tällä kertaa sinisorsia 52 ja isokoskeloita 32 yksilöä. Itse paikka on tosi hyvän näköinen tikkapaikka, pikkutikka on siellä ollut aika usein samoin joskus valkoselkätikkakin. Tällä kertaa yhytimme vain kiertelevän pyrstötiaisparven (5). Tästä siirryttäessä jälleen eteenpäin löysimme eräältä pellolta ruokailevia joutsenia hyvän määrän (44)

Laskimme retken lajimäärän sen enempää puristamatta, sain summaksi 30 lajia. Parhaana voisi pitää Timon näkemää viirupöllöä ja toisena voisi olla harmaahaikarat. Muuten lajit olivat hyvin tavallisia. Emme nähneet koskikaraa vaikka kävimme parissa sen linnun paikoista. Emme nähneet tilhiä eikä rastaita vaikka marjaisia pensaita olikin vielä jossain päin. Hieman ihmettelimme rastaiden puuttumista, räksän kyllä ymmärtää paremmin kuin mustarastaan. Samoin pikkulinnuista ei havaittu peukaloista vaikka linnun reviiksi sopivia puukasoja olikin, tikkarintamalla jäimme vain käpytikan varaan, kävimme harmaapäätikan ja pohjantikan maisemissa mutta tyhjän saimme. Tämä viimeinen rypistys toimi ainakin minulla nimensä mukaisesti viimeisenä, huomenna on aika tehdä yhteenvetoa tästä kisasta.