tiistai 26. tammikuuta 2016

Kevään tuntua?!

Nyt on tammikuun puolivälin ohitse, sääennusteissa on luvattu ainakin kymmeneksi päiväksi pientä pakkasta, osittain satelee jopa vettä. Mielestäni on aistittavissa jo kevään tulemista vaikka onkin keskitalvi. En tiedä mikä minussa on saanut rakentamaan tämän laatuisia ajatuksia, kenties nyt vallitseva leuto ilma ja lumen vähyys. Koko ajan katse tähyilee yläilmoihin josko sieltä löytyisi kevään airueita, esim kotkia muuttamassa kohti pohjoista. Aina saa toivoa mutta täytyy muistaa ajankohta.

Linturuokinnalla näin neljä närheä yhtäaikaa hakemassa evästä, mukana oli toki muitakin siivekkäitä. Naakkoja kymmenkunta ja yksi käpäri talitiaisia unohtamatta. Olisi ollut hieno saada kuvaan kaikki neljä närheä mutta eivät suostuneet vaikka hetken niitä odottelinkin.

Harvennuksen jäljiltä
Päivän askareihini kuului mönkijällä puiden haku lähimetsästä. Naapurin aika tiheää koivikkoa ja mäntymetsää harvennettiin tässä syksyllä ja sain luvan kerätä kaikki maassa olevat selvästi metsurilta jääneet puut. Tein aika pitkän ajan kuluessa omalla hieman hitaammalla otteella ja vesurin kanssa töitä ja nyt olen niitä rahdannut kotitanhuville. Arviolta sain kasaan n 4 kuutiota hieman pienempää puuta, oli siellä myöskin reilun kokoisiakin puun tunkoja. Mistä olisi tuon "halvemmalla" saanut kuin vain kysymällä ja sitten omalla työllä. Se työ on kaiken lisäksi mielekästä ja hienoa kuntoilua sekä ulkoilua, olenhan siinä samassa tehnyt joitakin kivoja lintuhavaintoja.

Harvennettua "metsää"
Oman työn tuloksia
Esim eilen kuulin pyrstötiaisen ääntelyä ja syksymmällä kuulin vihervarpusien parven ääntä. Myös havainnot puukiipijästä aivan vieressä lämmitti mieltä. Samoin kuulin kerran palokärjen ääntelyä. Nämä tiiraan ilmoittamani havikset nyt tuli mieleeni. Nyt täytyy toivoa että käpytikan lisäksi tulisi muita tikkoja noihin puupinoihin
Naapurin puita pinossa
Mitä jälkiä on maastossa? Ensiksi on paljon metsurin tekemiä jälkiä, puun kaatamisen jäänteitä ja ajouria puiden keräämisestä. Koskahan maasto toipuu? Tein myös omat ajourat mönkijällä kun kävin hakemassa keräämäni puut. Jälkeni ovat paljon pienemmät kuin traktorin möyhentämä maa. Ei se maasto ole traktorin jäljiltä kovin paha. Jutellessani metsurin kanssa hän sanoi että tämä olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, puusto oli päässyt jo kasvamaan turhan tiheässä ja niiden kasvu oli melkein pysähtynyt mutta nyt ne pääsevät vahvistumaan paljon paremmin. Täytyy kysyä lupa pönttöjen viemiseksi kun vaan saa tehtyä ne pöntöt. Olisi hieno seurata pöntötyksen vaikutusta.

Lumikerroksesta näkee nyt myös hyvin muutkin jäljet. Siellä oli joitakin "vanoja" myyrien menemisestä ja sitten jänöjussien temmellyksen jälkiä. Heta-koiramme tutki maastoa innokkaana haistellen. Onneksi siellä ei ollut isompien koiraeläinten jälkiä, ajattelin nyt juuri metsästettävien susien leviämistä näille seuduille! Kyllä siellä oli kenties ketun jälkiä mutta sehän on liikkunut tuossa aivan kotitanhuvilla. Tämä metsikkö ei ole kooltaan iso, vain alle kilmetrin kanttiinsa.

Tiistaina on luvatun sadesään aika, puut heiluvat joten pienehkö etelätuuli puhaltelee. Sisätiloissa täytynee viettää paljon aikaa, mitä nyt pienet happihypyt pihamaalla. Ruokinnalla näkyy olevan jälleen oravien temmellyskenttänä kun pari kolme oravaa ajaa toisiaan takaa. kello on nyt juuri yli yhdeksän ja ympäristö rupeaa valaistumaan. Eipä taida päivän lajilistasta tulla kovin kehuttava, taidan kerätä päivän kaikki tähän juttuun niin jää jälkipolville jotan todistettua mustaa valkoisella Lavajärven Kauppaneuvoksentien linnustosta tammikuun lopulla.

Päivän lajeja ovat olleet naakka (10 yks), harakka (5 yks), korppi, talitiainen (kymmenkunta), sinitiainen (2), keltasirkku (parikymmentä), käpytikka. Eipä ole paljon juhlimista. Nyt on keskitalvi ja vieläpä raju pakkanen juuri päättynyt ja sää muuttunut sateiseksi. Vietin pari tuntia puuhommissa, tein kirveen kanssa taas yhden kuormallisen puita kun ei satanutkaan niin paljon. Kyllä kieltämättä olin aika märkä, mutta myös onnellinen puurtaja.

Jutun otsikkona ollut toteamus kevään tunnusta on kyllä aika huono valinta. Parempi voisi olla vaikka suojasään kourissa. Onneksi ei tarvi lähteä tuonne tien päälle liukastelemaan, saan viettää parasta aikaa kotioloissa ja nauttia tästä vapaaherruudesta. Nyt tähän loppuun vielä pieni kuva-arvoitus, mikähän on jättänyt seuraavat jäljet tuonne metsäpolulle?



Vastaus kuva-arvoitukseen: Mönkijän peräkärry!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti