Nokian ja Takamaan laskennat

Karavaani kulkee vaikka yksi pyörä on poissa! Miehet kävivät laskennat läpi, itse olin vaan kotipuolessa tekemässä jotain muuta, pääasia on että homma hoituu.

Takamaan laskennassa oli ollut Jämsän Miikan lisäksi Jurvelinin Eero ja Tuomisen Juha. Tämä trio näki kaikkiaan 21 eri lajia. Heillä oli ollut hieman hankala sää, pakkanen ei varmaan haitannut mutta pureva tuuli 5 m/s joka samalla häiritsi lintujen kuulemista. Lunta ei ollut maassa yhtään, vesistöt olivat jäässä paitsi puro oli ollut sula.

Lintumäärä nousi Lavajärven laskentaa isommaksi, 332 yksilöä. Valtalajina, eli laji jota nähtiin eniten oli talitiainen (66 yks), hopean nappasi naakka (63 yks) ja seuraavina olivat keltasirkku (50 yks) ja sinitiainen (46 yks). Muuta jäivät sitten jo täysin eri kymmenluvuille.

Vähä-Vahantajoella on "aina" nähty koskikaraa, joinakin vuosina useampikin mutta nyt oli yksi kara päivystämässä joella. Poikien aamu oli alkanut heti mukavalla lajilla kun Miika oli löytänyt puun latavassa tähystelevän varpuspöllön. Vapö on aina mukava nähdä, muistelen että kerran näimme pöllön aivan kävelytien reunamännyssä ja se antoi kuvata itseään!

Kanahaukka oli suorittanut ylilennon retken ensimmäisillä kilometreillä, tämä kaveri oli ollut todennäköisesti nuori yksilö raportoi Eero linnusta. Yllättävän monta hippiäistä (15 yks) ja rastaitakin oli ollut kahta eri sorttia, räksiä (2) ja mustasellaisia (2). Eli poikien tekemä laskenta oli ollut jälleen onnistunut! Tuomisen Juha on aivan perustakamaalainen uudehko lintuharrastaja, hieno saada uutta verta mukaan, koska ei näitä laskijoita ole koskaan liikaa.

Naulonvuoren laskenta 3.1. jäi mieleen varmaan veljille niistä muutoksista joita maastossa on tapahtunut, on paljon metsää kaadettu ja uusia taloja ilmaantunut. Nokian laskentaa on nyt laskettu 600 km eli matka Tornioon. Reitti aloitettiin 1985 joululaskennalla. Hakalat Kari ja Helge, Kiasen Hannu ja Alhon Antero olivat päivän urakoijat. Heitä oli sää suosinut, alle kymmenen pakkasta eikä tuuli haitannut havannointia.

Maisema on aika lohdutonta Nokialla

Päivän lajimäärä oli 20, yksilömäärä nousi 225:een. Päivän valtalajina oli keltasirkku (80 yks), hopean otti sinitiainen (28 yks) ja pronssin nappasi urpiainen (23yks), joita nähtiin yksi yksinäinen ja sitten iso 22 linnun parvi. Pikkuvarpusia löytyi yhteensä 22 jääden niukasti mitalisijojen ulkopuolelle. Tallareita oli nähty 14 ja variksia 11 lintua. Päivän mukavin havainto oli nähdä 4:n merikotkan muuttavan pakkasta pakoon etelän suuntaan Säijän selällä. Samoin päivän harmaalokit (4) olivat olleet myös matkalla lämpöisempään.

Maisema muuttuu oli päivän koitoksesta Karin kommentti, ja tietenkin sitten valmiiksi sytytetty nuotio ja siellä kakkukahvit jotka oli taikonut paikalle Karin vaimo Ulla. Kyllä oli ollut mukava yllätys ja ennenkaikkea se valmiiksi sytytetty nuotio jossa sai paistaa reissun makkarat. Tällä reitillä on aina ihailtu sitä vanhaa metsää ja isoja puita. Onko nyt sitten tultu jo sen tien päähän! Metsässä on tehty rankkaa harvennusta ja puusto on aikalailla nuorta siellä missä puita on vielä jäljellä. Metsät ovat harsomaisia kommentoi Helge soittaessani hänelle.

On hienoa tietää olla olleensa mukana näissä kummassskin laskennassa, molemmissa ollaan kehittyvien ja kasvavien kaupunkien maisemissa, Niin Ylöjärvellä kuin myös Nokialla on kovat kasvupaineet ja uuden väestön tuomat tonttimaahaaveet. Saa nähdä kuinka paljon tulee uusien teollisuusalueiden synnyttämiseksi uusia aluevaltauksia, kaikki tällaiset nykyajan kehittyvän kaupungin merkit ovat aina uhkakuvia jo olemassa olevalle luonnolle ja maisemalle. En haluaisi olla esteenä kehitykselle (joka kuitenkin tapahtuu!) vaan olen mielelläni tukemassa sitä, hyvässä yhteistyöhengessä ja kunnioittaen luontoarvoja!