Hyvän ystäväni Partasen Harrin pihapiirissä on käynyt yöllisiä vieraita. Nopean toiminnan miehenä on Harri ottanut käyttöönsä riistakameran kun ei jaksa valvoa ja väijyä, ovat nuo nykyajan vehkeet sellaisia apuvälineitä helpottamaan ihmisten jokapäiväistä arkea. Kannattaa käyttää jos on kerran mahdollisuus. Kuitenkin mennäkseni pääasiaan niistä yöllisistä vieraista.
Tämä ensimmäinen kerta oli jo vajaa kuukausi sitten kun Harri lähetti kuvan josta selvisi hänen pihallaan käynyt vierailija. Harri oli jo ehtinyt hieman ihmetellä mikä siellä pihalla oikein käy. Taas kerran oli riistakamerasta hyvä apu, tuli hyvä kuva tästä yöllisestä kuhkijasta. Kuvan perusteella sai Harri uuden eläinpinnan mäyrästä jo ennestään runsaaseen pihasaldoon. Ilves, hirvi, kettu, metsäkauris, supikoira ja rusakko olivat listalla jo ennestään, uskoisin että oravakin löytyy listalta samoin kuin hiiri. Koivuhiiri on ehkä harvinaisempia pieneläjiä joita Parikkalan maestro mainitsi. Myös siili kuuluu paikan repertuaariin. Harri epäili että seuraavaksi tullee varmaan susi, ahma tai karhu! Iso villisikakarju oli löntystellyt Harria vastaan kodin lähellä joitakin vuosia sitten hänen ollessaan koirien kanssa iltalenkillä.
Lokakuun alkupäivinä hän oli saanut riistakameran kuvaa yöllisestä vierailijasta, Harri oli käynyt puhdistamassa pönttöjä seuraavaa pesintäkautta varten, ja hän oli löytänyt ison kasan eläimen jätöksiä. Jippii, siinähän on mäyrän vessa! Mäyrähän on tunnetusti siisti eläin ja se käy aina tarpeillaan samassa paikassa.
Toinen yöllinen kulkija oli supikoira, joka myös oli käynyt Harrin pihalla. Siitä elukasta ei Harri saanut uutta tonttipinnaa mutta hyvä havainto tuli tuosta pihojen sekoittajasta. Kyllä Parikkalan piha on hyvää seutua niin linnustollisesti kuin eläintenkin kannalta.
Rupesin tuossa käymään läpi Lavajärven pihan vieraseläinten listaa. Vaimo kertoi töihin lähtiessään nähneen ilveksen, se olisi ollut aika makee juttu päästä näkemään. Yhdessä olemme nähneet hirviä, peuroja. Tässä lähellä virtaavan ojan kohdilta on löytynyt auton alle jäänyt saukon ruumis. Tietenkin orava on listoilla ja rottakin on löytynyt erään kerran loukusta. Yhden kyykäärmeen olen onnistunut löytämään kotipihasta. Myyriä toki on aina niiden runsastuessa löytynyt ja sitten tietenkin jänis, jota vastaan on viritelty jos minkälaisia esteitä omenapuun runkoihin.
Sitten on ruokinnalla ollut vierailijana näätä, siitä on joskus ollut maininta blogin sivuillakin. Meillä oli joskus kissa "Riesa" ja nyt on ollut jo monta vuotta Heta-koira. Naapurin hevonenkin on käynyt tontillamme.
Eläinmaailma on hieno maailma, sinne kannattaa heittäytyä ja kerätä kokemuksia ja elämyksiä, niitä ne tarjoavat runsain mitoin. Olen itse keskittynyt pääasiassa lintujen tarjoamiin luontoelämyksiin ja kokemuksiin. Uskon että yhdelle miehelle on niissä runsaasti sulateltavaa ja pureskeltavaa talven pitkien iltojen antimiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti