Tässä mennään lokakuun loppua ja Movember-kisa alkaa aivan näppäimillä. On odottava olo, ei malttaisi vaan täytyisi päästä jo tosi toimiin. Ruokinta täytyy laittaa hyvään kuntoon kisan alkumetreillä jos vaikka sokea kanakin saisi hyvän pinnan. Tänään 25.10 on ilmottautunut jo yhdeksän kilpailijaa, ihan hyvä alku. Kyllä ne kaverit heräävät marraskuun aikana.
Mäenpään Oiva, lampuri täältä Lavajärveltä laittoi kivan viestin. Hän oli nähnyt valkoselkätikan ja samalla kun hän hehkutti asiaa hän muisteli joskus nuoruudessaan näkemäänsä kuhankeittäjää. Hän kertoi aika elävästi tapahtumasta seuraavassa:
Tämä sattui joskus lapsuudessa synnyinkotipitäjässä. Oli kaunis sunnuntaiaamu kun hän kuuli naapurin koivukujalta viheltävän kuhankeittäjän. Hän ihmetteli asiaa, eihän se oikeasti voisi olla kotitanhuvillani kaakkoisen Suomen lintu? Kohta uroslintu lensikin hänen editseen yli peltoaukean. Hän maalailee vieläkin palaavansa muistoihin uudelleen ja uudelleen. Aivojen kovalevyn kohtaa on kelattu aina uudestaan.
Vähän samanlainen hetki oli ollut valkoselkätikan kanssa. Ikimuistoinen hieno tapahtuma ja kohtaaminen oman mökin rannassa. Tapahtuma oli ollut juuri sellainen kuin hän oli sen joskus unelmissaan etukäteen toivonutkin olevan.
Tässä vähän bensaa meikäläisen lintu-urakointiin Lavajärvellä. Tämä jos mikä nostaa sykettä ja intoa laittaa ruokintaa kuntoon. Katselen tässä samalla pihalle, siellä sataa lunta, tai ainakin siltä näyttää! Käpytikka lentelee ruokinnalla, se kurkistelee puun rungon takaa ja menee seuraavan puun rungolle.Välillä se käy vähän pitemmällä mutta palaa piankin takaisin. Kyllä siihen sen seuraksi sopisi hyvin vaseti! Täytynee hommata uudet läskin palat. Tänään tein etupihalle talipalloille uudet syöttötelineet, etupihan puut eivät ole vielä kasvaneet joten täytyy turvata kunnon ikihonkaan. Laitoin vielä uudet jalatkin metallista jotta puiden käyttöikä kasvaa. saa nähdä mitä tämä uudistus tuo tullessaan.
Huomenna aioin viettää päivän kotikonnuilla, ehkä tehdä vähän moottorisahalla hommia mutta rauhalliseen tahtiin. Eihän siitä mitään moottorisahamurhaajaa tullutkaan, tavallinen puuhastelupäivä kotitantereilla. Kyllä aioin mennä puuhommiin mutta yllättäen löytyi aina jotain "tärkeämpää" joten se jäi odottamaan aikaa parempaa. Kotipihan ruokinnalla oli aika vilske, ei mitään ihmeellisyyksiä, tavalliset lajit vain mutta hyvin vilkkaina linnut olivat. Kolme närheä, kolme harakkaa, reilut kymmenkunta tallaria ja pikkuvarpusta. Yllättäin näin kymmenkunta sinitiaistakin, se oli hyvä määrä. Sitten oli vielä käpytikka, viherpeippo ja yksinäinen kuusitiainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti