Ei tarttunut mitään

Ei tarttunut mitään uutta laariin kun kävin pienellä ajelulla perjantain kunniaksi. Ajoin Viljakkalaan ja kävin Pähkinärannassa joka on paperiliiton lomapaikka Kyrösjärven rannassa. Paikka on todella hieno ja hyvä paikka tarkkailla Kyrösjärven lintuja. Kävin siellä vasta ensimmäistä kertaa joutsenlaskennassa 19.11. Paikalla oli urpiaisparvi jossa näin hyvin vaalean yksilön, todennäköisesti kyseessä oli tundraurpiainen.

Ennen lähtöä kotona näin taivaalla kaksi hyvin isoa auraa lentämässä kohti sulaa Näsijärveä. Isokoskeloiksi sain ne määritetyksi.Tuli aivan kevät mieleen niin uljaat ne lautat olivat, arvoisin niitä olleen yli 400 yksilöä. Jatkoin ajomatkaani Pähkinärannasta takaisin päin kohti kotia. Päätin mennä Turkkilan kautta ja katsella vähän meisemia. Ajoin hiljalleen ja toivoin näkeväni varpuspöllön tai isolantun istuskelemasssa jossain puiden latvoissa tai puhelin/sähkölangoilla. Niitähän ei sitten näkynyt! Kävin vielä katsastamassa yhden metsäautotien jossa olin nähnyt joskus vuosia sitten metson. Koitin atrapilla herättää sopivissa paikoissa pyitä mutta nythän on sellainen aika vuodesta että tämä kikkailu ei kanna toivottua hedelmää.

Siinä ajomatkan aikana sain tekstiviestin Palomäen Timolta jossa hän kertoi että sai 70 lajia poikki kun kuuli vihervarpusen lentävän ylitseen. Tuo rajapyykki on todella merkittävä ja iso, muiden kannalta se on hyvin kadehtittava mutta uskon että kademieli on kaukana ja sen tilalla on hieno juhlamieli. Onnittelut Timolle! Timo kertoo että hän yrittää vielä bongata hiirihaukan joka on nähty myös Sastamalassa, siis metsästys jatkuu!

Kotona omalla ruokinnalla on aika vilske menossa. Tallareita olen ynnännyt parhaimmillaan parisenkymmentä ja sinitinttejä vastaavan määrän. Pikkuvarpuset ovat nyt hieman levittäytyneet ja kotiruokinnalla löytyy parhaimmalla hetkellä vain parisenkymmentä. Olen eniten ollut iloissani töyhtötiaisen löydettyä jälleen tarjoamani herkut.Tänäänkin on ainakin yksi töyhtis ollut ruokinnalla. Samoin kuusitiainen on vakivieras taleja syömässä. Kaksi käpytikkaa, todennäköisesti pariutunut pari on myös päivittäin ilmaantunut hakkaamaan evästä itselleen. Myös harmaapäätikka on ollut ilahduttavasti läskien kimpussa, nytkin juuri parhaillaan se takoo eilen laittamaani talipötköä hyvin innokkaasti.

Fasaani on ollut kadoksissa vajaan viikon mutta taasen pari päivää sitten se yllättäen ilmaantui tutusti ruokinnalle. Naaras ilmestyy aina aamuisin heti kun vähänkin näkee. Muut linnut eivät ole fasaanista milläänsäkään, se on vain yksi siivekäs muiden joukossa. Ainoa lintu jota se hieman arasteli oli herra harakka jota se hieman ulkomuodoltaan muistuttaa, onhan harakallakin pitkäpyrstö. Olemme vaimoni kanssa toivoneet että kevät toisi tullessaan myös koiras fasaanin näille tanhuville. Olisi sen äänikin niin "upea" kiekaisu kuulla.

Kävin vielä tarkastamassa etupuolellaolevan ruokinnan ja sieltä löytyi yksi mustanpuhuva rastas penkomassa jäisiä lehtiä. Hieno lintu ja jälleen hyvä osoitus ruokinnan levittämisen tarpeellisuudesta. Hieman olin varovainen tuon toisen ruokinnan tarpeellisuudesta mutta olen saanut nenilleni oikein kunnolla. Jos on saanut jo yhden uuden tonttipinnan niin sekin jo itsessään on ollut ruokinnan tarjoamisen puolesta. Mustarastas oli hauska lintu ja kruunasi meikämannen päivän. Sitten pimeän tullen huomasin yhden linnun lennähtävän sähkölangalle, kiikarit olivat tietenkin sisällä eikä hämärässä nähnyt hyvin, hain kuitenkin ne kiikarit ja se kannatti. Lintu pysyi langalla ja sain sen määritettyä, isolepinkäinen oli tullut katsomaan itselleen saalista eturuokinnalta. Tämäkin oli jälleen hyvä lisä päivän havaintoihin.