Talvi on tullut

Marraskuu on aina ollut vuoden pimeimpiä aikoja, taas tänäkin vuonna se on sitä. On se kumma kun ei opi koskaan taistelemaan kylmyyttä vastaan riittävällä vaatekerroksella. Aina täytyy mennä sen kylmästä tärinän kautta. Meikäläisellä on mittarissa vajaat kuusikymmentä vuotta, kolme vuotta vielä puuttuu tästä rajapyykistä. Näiden ikävuosien tuoma kokemus ei ole koskaan riittänyt vaan aina on täytynyt mennä uuteen talvikauteen lievän ja joskus vähän ankarammankin palelemisen kautta. Tänäkin syksynä on paleltu ja yritetty katsella kaukoputkella mutta kun putki tärisee ja jalat vispaavat niin ei tule mitään. Talvi on tullut!

Kirkkojärvi

Maa on valkoisena, lunta on kylläkin vain joitakin senttejä maanpinnalla mutta kauttaaltaan lumi peittää maan. Toisaalta se on hienoa ja toisaalta se on kaameaa lämpöisemmän kesän ja syksyn jälkeen. Tämä vuodenaikojen vaihtelut on Suomen rikkaus ja ainutkertainen ominaisuus josta täytyisi osata iloita ja olla tyytyväinen. Kyllähän ainakin minä olen tyytyväinen ja iloinen tästä ominaisudesta mutta aina se kuitenkin yllättää, samoin kuin etelän autoilijoilla ainainen kitkuttelu talvirenkaiden kanssa.

Taidetta ilman käsiä

Tänään mennään jo marraskuun kuudetta päivää, ruotsalaisuuden päivää. Movember kisa on kovassa vauhdissa. Tavoitteni oli 50 lajia ja olen siitä nyt yhden päässä. Tilhi löytyi tänään Hämeenkyrön kirkolta, laji nro 49! Täytyy nyt kuitenkin muistaa kiittää Palomäen Timoa jonka kanssa kävimme hakemassa lajeja Sastamalasta. Niitä löytyi kaikkiaan peräti 43, useimat näistä pinnoista olivat vielä vesilintuja ja nyt olen sitten olen sitten saanut keskittyä näihin muihin lajeihin. Vielä puuttuu joitakin "helppoja" kuten puukiipijä jonka uskon löytyvän jopa omasta pihapiiristä.

Minulla kävi eilen mieluisa vieras Parikkalasta, Harri Partanen oli käymässä poikansa luona Tampereella ja hän poikkesi morjestamassa. Meillä oli oikein hauskat hetket täällä Lintulan maisemissa, nyt Harri tietää mistä puhun kun kerron esim meidän puunkaatourakasta, niistä useista pölleistä joiden halkaisu on ollut minulla menneen syksyn ohjelmassa. Tällaiset vierailut ovat tuiki tärkeitä, ne antavat jälleen puhtia ja hyviä aiheita meidän kanssakäymiseen. Harri on myös innokas lintumies ja me tietenkin puhuttiin kaiken muun lisäksi Lavajärven lintumaailmasta. Sitten kävi hyvä munkki kun näimme jonkun isomman linnun vilahtavan ruokinnan puissa. Nopea tilanne ja kumpikin sanoi että kyseessä oli varpushaukka joka yritti saalistaa ruokinnalta. Lintu veti tällä kertaa tyhjän nuotan eli jäi ilman saalista. Varppari oli kuitenkin siinä kohtaa meikäläisen movember pinna nro 48. Laitoin tiiraan kummatkin havannoitsijat.

Tänään pääsee meikäläisen intohimon kimppuun. Sauna ja hyvistä löylyistä "hankeen". Eihän suomalainen tarvitse kuin vähän härmää kävyn päälle niin se on talvi ja mieli virkistyy kummasti.
Nyt on sauna käyty ja pyörähdetty vihreällä nurmella jolla on kevyt kerros lunta peittonaan. Jos Harri luet tätä blogia niin se "lumihanki" löytyy siitä takaterassin nurmelta joka talveksi peittyy toivottavasti paksuun hankeen. Tässähän tätä tekstiä nyt tuli hieman arkisemmin taiteiltuna. Päivän kuvat ovat kaikki tämän päivän tuotoksiani.