Kuluvan talven mittaan on tullut pitkin Etelä-Suomea paljon havaintoja langoilla tähystävistä hiiripöllöistä. Näillä pohjoisen asukeilla on ollut suuri vaellus parempien myyräpaikkojen toivossa, koska lapissa on ollut jonkinasteinen myyräkato. Vaellulinnuille tyypillisesti nämä pääasiassa yhden ravinnon spesialistit joutuvat vaellusmatkalle 3-4 vuoden välein ja näiden matkat voivat yltää satojen, tunturipöllöllä jopa tuhansien kilometrien päähän. Pohjoisen myyränpurijat ryhtyvät vaeltamaan saaliseläinten huvetessa, ensimmäisenä lähtevät nuoret ja heidän peräänsä vanhemmat yksilöt. Viime hetken tiedot (29-30.1.) kertovat että hiiripöllöistä on havaintoilmoituksia aivan Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa 25 yksilöstä.
Kuva Harri Partanen
Seuraavien lintuharrastajien kokemukset ovat pitkältä aikaväliltä (marras-tammikuu).
Hämeenkyröläinen luontokuvaaja -harrastaja Timo Palomäki kertoi että hänen työmatkallaan Kaipiosta Nokialle on yhteensä 4 eri hiiripöllöä talvehtimassa, kaikkia neljää hän ei ole nähnyt yhdellä kertaa mutta niiden havainnointipaikat ovat niin etäällä toisistaan että hänen arvionsa mukaan niitä olisi 4 talvehtijaa. Hämeenkyrön Komissa asuva Kari Isokivijärvi on puolestaan päässyt kuvaamaan lähietäisyydeltä kotiseudullaan liikkuvaa pöllöä. Ylöjärveläinen lintuharrastaja Miika Jämsä kertoi löytäneensä yhden hiiripöllön kuolleena tieltä kotinsa läheltä. Lintu oli tuupertuneena ajotiellä, oliko pöllö yrittänyt saalistaa myyrää ja ei ollut osannut varoa lujaa kulkevaa autoa, tämän linnun vaellusmatka päättyi puutarhakaupunkiin. Nälkäinen lintuhan ei osaa varoa autoa ja vielä jos auton valot sokaisevat sopivasti niin lopputulos on selvä. Toisen vaeltavan yksilön Miika kertoi nähneensä samalla aukealla hieman myöhemmin.
Ylöjärveltä on tullut tiira-järjestelmään havaintoilmoituksia lähelle paristakymmenestä hiiripöllöstä. Ylöjärven läntisen naapurikunnan Hämeenkyrön alueelta on tullut samoin paristakymmenestä eri yksilöstä ilmoituksia. Ikaalisten alueelta on havaintoja n.15 yksilöstä. Montako niitä todellisuudessa on ollut?
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen pj Jukka Helin on tehnyt yhteenvetoa havaituista hiiripöllöistä ja saanut varovaisesti laskien (eli hän on pyrkinyt poistamaan kaikki samaa yksilöä koskevat ilmoitukset) summaksi 130 eri pöllöä Pirkanmaan alueella.
 |
| Hiiripöllö osaa piiloutua, kuva Timo Palomäki |
Hiiripöllö (lat surnia ulula) on n 40 cm, siipienväli n 75 cm, lintu pesii normaalisti taigalla ja tuntureissa,
mieluiten suon, niityn tai hakkuuaukean läheisyydessä. Pöllö on päiväaktiivinen pyydystäen pikkunisäkkäitä, lintuja tms. Pesii puunkolossa, vanhassa risupesässä, tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa että hiiripöllö voi hyökätä pesänsä jättäneiden poikasten läheisyyteen eksyneiden ihmisten kimppuun! (lähde Lintuopas, Euroopan ja Välimeren linnut)
Vaikka lintu on tyypillinen pohjoisen Suomen asukas, niitä voi jäädä pesimään eteläänkin. Kylläkin hyvin rauhalliseen ympäristöön, joten ei niitä nähdä asutulla seudulla pesintäaikaan. Hiiripöllöä ovat monet lintuharrastajatkin erehtyneet tunnistamaan haukaksi kun se liitää voimakkaan, suoraviivaisesti. Liidossa vuorottelevat nopeat siiveniskut ja lyhyet liidot koko ajan tarkkaillen mahdollista saalista. Hyvänä tuntomerkkkinä on pöllön hartioille muodostuva V-kuvio, joka näkyy katsottaessa lintua takaapäin. Pöllö istuu usein täysin näkyvällä paikalla josta se useimmiten juuri havaitaankin. Olen katsonutkin viime aikaisia Hiiripöllö havaintoilmoituksia tiira-järjestelmästä ja useimmat ovat olleet jostain aukealta paikalta tähystävistä linnuista. Jos pääsee läheltä näkemään voi erottaa sen pistävät, tuiman näköiset keltaiset silmät. Sen vaaleata kasvoja rajaa voimakas musta reunus. Linnun soidinääntä jota voidaan kuulla alkukevätöinä on lajityypillinen drilli ”lylylylylyly” joka kestää 8-9 s. Tämä soidinääni kuuluu vain vaivoin 1 km päähän.
Mikäli sinulla on havaintoja hiiripöllöstä, ne kannattaa ilmoittaa tiira-järjestelmään (tiira.fi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti